Junien kulunvalvonta yltää pohjoiseen

Antti Ervasti

OULU Junien automaattisen kulunvalvonnan viimeisessä laajennusvaiheessa ovat vuorossa pohjoiset rataosuudet Oulu-Kontiomäki, Oulu-Tornio, Tornio-Kolari, Laurila- Kemijärvi, Iisalmi-Kontiomäki, Kontiomäki-Vartius ja Iisalmi-Ylivieska.

Oulu-Kontiomäki-radalla kulunvalvonnan rakennustyöt ovat parhaillaan meneillään, ja valmista pitäisi olla tämän vuoden loppuun mennessä. Välit Oulu­-Tornio, Tornio-Kolari, Laurila-Kemijärvi ja Iisalmi-Kontiomäki on määrä rakentaa vuoden 2004 loppuun mennessä. Vuoteen 2005 jää tavaraliikennerata Kontiomäestä Vartiukseen.

Automaattinen kulunvalvonta mahdollistaa junien nopeuden nostamisen 120 kilomeristä tunnissa 140 kilometriin tunnissa. Radan pitää olla muutoin kunnossa nopeuden nostamista varten.

Reittipäällikkö Markus Lohikoski VR-yhtiöiden Pohjois-Suomen henkilöliikenteestä sanoo, että tähänastisten kokemusten perusteella automaattinen kulunvalvonta ei juuri vaikuta junien nopeuteen, koska muut edellytykset nopeuden nostamiseen eivät usein täyty.

”Jos ja kun nopeus joskus nostetaan esimerkiksi Oulu-Rovaniemi-välillä 140 kilometriin tunnissa, sen vaikutus aikatauluun on 15-20 minuuttia”, hän arvioi.

Tärkein tulos automaattisessa kulunvalvonnassa on kuitenkin onnettomuuksien ehkäisy. Ylitarkastaja Seppo Salo Ratahallintokeskuksesta sanoo, että automaattinen kulunvalvonta tekee käytännössä mahdottomaksi esimerkiksi Jyväskylässä vuonna 1998 sattuneen kaltaiset junaonnettomuudet.

Järjestelmä valvoo, että junan kuljettaja ei aja suurinta sallittua nopeutta kovempaa vauhtia. Jos juna ylittää sallitun nopeuden, laitteisto varoittaa ylinopeudesta, ja jos vauhti ei hidastu sittenkään, järjestelmä jarruttaa automaattisesti junan vauhtia.

Jos radalla on este, automaattinen kulunvalvonta hidastaa vauhdin automaattisesti. Veturin alla on antenni, joka ilmoittaa tiedon radalta ja ratalaitteista veturin ohjaamoon. Järjestelmä käsittää myös radalla olevat laitteet.

Valmista vuonna 2005

Kulunvalvontajärjestelmän kustannukset ovat kaikkiaan noin 126 miljoonaa euroa (750 miljoonaa markkaa), josta viimeisen vaiheen osuus on noin 53 miljoonaa euroa (315 miljoonaa markkaa).

Tarkoitus on, että vuoden 2005 loppuun mennessä koko maan tärkeimmät henkilöliikenneradat olisivat automaattisen kulunvalvonnan piirissä, samoin tärkeimmät tavaraliikenneradat. Ilman kulunvalvontaa jäävät vähäliikenteisimmät, etupäässä puutavarakuljetuksiin käytetyt radat.

Kulunvalvonnan viimeisestä rakennusvaiheesta tähän mennessä ovat valmistuneet osuudet Haapamäeltä Seinäjoelle sekä Seinäjoelta Vaasaan.

Pohjoisten rataosuuksien lisäksi viimeiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat rataosat Siilinjärvi-Viinijärvi, Jyväskylä-Pieksämäki, Pieksämäki-Joensuu, Joensuu-Nurmes, Niirala-Säkäniemi, Savonlinna-Parikkala, Haapamäki-Jyväskylä, Jyväskylä-Äänekoski, Kerava-Sköldvik, Turku-Uusikaupunki, Hyvinkää-Karjaa ja Karjaa-Hanko.

Kulunvalvontaa on rakennettu nyt 4 552 kilometrille maamme rautateitä. Kaikkiaan rataverkkoa on noin 5 900 kilometriä. Järjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 1993.

Artikkelin lähde Kaleva