Tekniikkaan satoja miljoonia

Oulu yrittää säilyttää kasvuvauhdin yhteisellä sopimuksella

Antti Ervasti

OULU Viime vuosien huikea kasvu pyritään turvaamaan Oulu 2006 -kasvusopimuksella, joka on alueen keskeisimpien toimijoiden hyväksymä yhteinen ohjelma.

Aiemmin tarpeettoman hajanaisia olleet kehittämispyrkimykset on koottu yhteen ja keskitetty tärkeimpiin toimialarypäisiin eli viiteen klusteriin. Ne ovat tietotekniikka, hyvinvointi, biotekniikka, sisältö ja media ja ympäristö. Lisäksi mukana ovat yrityskehitys- ja logistiikkaohjelmat..

Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen sanoo, että taantuman takia aika on otollinen tällaiselle sopimukselle.. Oulun kuuluminen EU:n tavoite 2 -ohjelmaan on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti.

Kasvusopimuksen rahallinen arvo on vuosina 2002-2006 kaikkiaan 293 miljoonaa euroa (1,7 miljardia markkaa), josta julkisen rahoituksen osuus on 180 miljoonaa euroa (miljardi markkaa) ja yksityisen 113 miljoonaa euroa (670 miljoonaa markkaa).

Vuonna 2006 kasvusopimus olisi tavoitteen mukaan synnyttänyt 6 000 uutta työpaikkaa ja 150 uutta yritystä sekä luonut 1,5 miljardia euroa (9 miljardia markkaa) uutta liikevaihtoa.

Kasvusopimuksen on tarkoitus kulkea Oulun osaamiskeskusohjelman kanssa käsi kädessä siten, että osaamiskeskusohjelma on väline kasvun toteuttamisessa. Kaikki viisi klusteria liittyvät elimellisesti it-teknologiaan, ja tarkoitus on lisätä alojen välistä yhteistyötä.

Nenosen mainitsemat keskeiset toimijat ovat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, aluehallintoviranomaiset, alueen tutkimuslaitokset ja yrityselämä.

Oulun syytä olla varuillaan

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen korostaa, että Oulun ei ole syytä olla liian tyytyväinen menestykseensä. Oulusta on käyty ottamassa mallia, ja muut ovat vaarassa ajaa edelle. Jyväskylässä on hänen mukaansa tapahtunut huikeaa kehitystä, Tampere julisti oman vakuuttavan ohjelmansa ja Turussa kehitytään huikeaa vauhtia biotekniikan alalla.

Lajunen korostaa, että kun yliopisto toimii klustereiden virtalähteenä, toimintaympäristöstä pitää huolehtia. Siihen perustuu yliopisto Tietotalo 2:n rakentamisen aloittaminen ensi vuonna.

”Rakennuksen yhteyteen olisi ehdottomasti saatava nanomikroteknologian keskus, joka on 8,5 miljoonan euron (50 miljoonaa markkaa) hanke. Epäilen, tuleeko se toteutumaan yksinomaan julkisin varoin. Tarvitaan yhteisiä ponnistuksia rahoituksen hankkimiseksi”, Lajunen sanoo.

Lisäksi hänen mukaansa tarvitaan soveltavaa toimintaa ja kaupallisen ketjun mukaan tuloa, jotta työpaikkojen määrä kasvaa kasvusopimuksen aloilla. Pelkkä perustutkimus ei riitä, vaan yhteistyöhön tarvitaan kaupunkia, viranomaisia, yrityksiä ja riskirahoittajia, joista koko ketju muodostetaan.

Kjivijalkana tietotekniikka

Kasvusopimuksen kivijalka on tietotekniikka, joka on ylivoimaisesti suurin ja nopeimmin kasvanut ala Oulun seudulla.

Tietotekniikassa kehitetään matkapuhelimien neljännen sukupolven tuotteita. Sitä varten on vuoteen 2010 kestävätutkimusohjelma. Lisäksi tavoitteena on entistä pienempien laitteiden kehittämiskeskuksen perustaminen Oulun Ruskoon.

Sisältö- ja mediaklusterissa perehdytään digitaalisen elokuva- ja mediatuotannon edistämiseen sekä sisällön käyttöönottoon uusissa teknisissä ratkaisuissa. Viime vuonna työpaikkoja alalla oli 1 300, vuoden 2006 tavoite on 2 500.

Biotekniikka ei ole vielä kovin merkittävä alue Oulussa Medipoliksen kasvusta huolimatta. Kansainvälisesti ala luetaan kasvavimpiin. Suomessakin siitä povataan teollisuuden neljättä kivijalkaa.

Biotekniikka liittyy ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Yksi sopimuksessa suunniteltu toimi on Bio World -toimitila yritysten tarpeisiin. Oulun alueella on noin 20 yritystä, joista jotkut ovat toimineet kymmeniä vuosia, jotkut vasta aloittelevat toimintaansa. Vuonna 2006 yrityksiä olisi jo 30 ja liikevaihto 60 miljoonaa euroa (357 miljoonaa markkaa).

Ympäristöklusteri on kaikkein pienin vielä tässä vaiheessa, mutta senkin varaan uskotaan paljon. Kärkihankkeissa pyritään puhdistamaan jätevesiä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa, kehittämään ympäristöystävällisiä öljyjä ja jatkojalostustuotteita sekä hyödyntämään teollisuuden jätteitä.

Logistiikkaohjelmaan kasvusopimuksessa varataan 63 miljoonaa euroa. Kiireisimpinä kohteina ovat valtateiden 4 ja 20 parantaminen, Lentokentäntien liikennejärjestelyt, uusi silta Oulujoen yli, Oritkarin sataman yhdistettyjen kuljetusten terminaali sekä Oulunsalon lentoaseman luokituksen nostaminen.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva