Oulun matkailutulot kasvussa

Kaupungin kokonaishyöty turismista 147 miljoonaa euroa toissa vuonna

Pekka Rahko

OULU Matkailuelinkeino on Oulussa reilussa kasvussa. Juuri valmistunut tutkimus matkailun taloudellisista vaikutuksista Oulussa paljastaa, että vuonna 2000 matkailijoiden lompakoista jäi välitöntä matkailutuloa Ouluun 147 miljoonaa euroa (878 miljoonaa markkaa). Tulo on kasvanut kymmenen prosenttia sitten vuoden 1997, jolloin vastaava tutkimus viimeksi toteutettiin.

Työllistävä vaikutus on kasvanut 15 prosenttia. Matkailun kokonaishyöty oli vuonna 2000 Oulun kaupungille 219 miljoonaa euroa (1,3 miljardia markkaa). Tutkimuksen on tehnyt Suomen Matkailun Kehitys Oy.

Matkailutulosta pääsee eniten osalliseksi vähittäiskauppa, jonka osuus välittömästä matkailutulosta on 42 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemuspalvelut ovat kakkosena 30 prosentin siivulla. Molemmilla toimialoilla liikevaihto kasvoi kymmenkunta prosenttia kolmen vuoden aikana.

Liikevaihdon kasvu oli suurinta huoltamotoiminnassa, 21 prosenttia, mutta melkoinen osa tästä selittyy polttoaineen hinnan nousulla.

Ohjelmapalvelujen maksumiehet Oulussa

”Matkailun kasvu on syntynyt julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä”, kertoo matkailujohtaja Jouni Kähkönen kaupungin matkailupalveluista. Mitään yksittäistä syytä ei ole löydettävissä, vaan lisäys on monen osatekijän tulosta.

Kähkönen listaa muun muassa Nallikarin kehittämisen, uusien ohjelmapalveluyritysten perustamisen ja vanhojen yritysten panostamisen tuotteisiinsa.

Oulun ohjelmapalvelujen osalla näkyy myös yrityselämän noususuhdanne, sillä tyypillisesti palvelujen loppukäyttäjä on matkailija, mutta maksajana paikallinen firma.

Matkailu työllistää eniten hotelli- ja ravintolatyöntekijöitä, 767 henkilötyövuoden edestä vuonna 2000.

Norjalaiset viihtyvät Nallikarissa

Majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten määrä on tasaisessa nousussa. Vuonna 2000 kirjattiin 287 000 kotimaisten ja 92 000 ulkomaisten matkailijoiden yöpymistä. Huoneiden käyttöaste on noussut nelisen prosenttia ja se oli kaikkien majoitusliikkeiden osalta 66,5 prosenttia.

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 12 prosenttia vuodesta 1997. ”Nousu jatkui edelleen vuonna 2001”, Kähkönen kertoo. Koko kaupungin tarkkoja lukuja ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä.

Nallikarin viime vuoden tilastot ovat jo valmistuneet, ja kasvu on roima. Vuonna 2000 yöpymisiä oli 60 385 ja viime vuoden lukema oli 73 387.

90-luvun puolivälissä Nallikarin yöpymismäärät olivat alhaisimmillaan, 20 000 yöpymisen tasolla. Notkahdusta edelsi pitkä kausi, jolloin määrät liikkuivat 40 000 kieppeillä

Nallikarin viime vuoden yöpymisistä ulkomaalaisten osuus oli 42 prosenttia. Suurin osa tästä, noin kaksi kolmannesta, menee norjalaisten tiliin.

Oulu on Pohjois-Norjasta katsottuna kohtuullisen lähellä oleva suurkaupunki, ja tavanomainen norjalaisvisiitti Ouluun on kesäinen perhematka. Houkutuksia ovat muun muassa Perämeri, kylpylä ja ostosmahdollisuudet.

”Muihin ulkomaisiin matkailijoihin verrattuna norjalaiset viipyvät kauemmin ja käyttävät enemmän rahaa”, Kähkönen sanoo.

Elämys työllistää Iin seu-

tukun-nassa

Seppo Partanen

II Oulun lähialueen matkailu kehittyy, mutta on vasta tiensä alussa, sanoo Iin seutukunnan matkailua edistävän Make-projektin päällikkönä helmikuun alussa aloittanut Heino Kuha. Ensi töikseen Micropoliksesta työtilat saanut Kuha on jututtanut nyt jo toimivia elämysmatkailuyrittäjiä.

”Uusien hankkeiden tavoite on matkailun edellytysten kehittäminen yrityspainotteisesti. Osaamista yrityksissä parannetaan. Järjestämme muun muassa koulutusta alueen matkailualan ihmisille.”

Matkailun oletetaan elinkeinona kasvavan. Yksi tapa palvella matkailijaa on ohjata hänet elämyksen äärelle. Seikkailu, elämys ja luonnonvaraisuus ovat päivän sanoja. Palveluammattiin koulutetaan nykyisin esimerkiksi erä- ja luonto-oppaita. Menneinä parina vuosikymmenenä on nähty paikallisia ja alueellisia projekteja, joilla on nostettu alueen tai matkailukohteen vetovoimaa.

Maaseudun tyhjenemistä vastaan päätettiin 90-luvun alussa taistella monipuolistamalla palvelujen tarjontaa ja nostamalla palvelun laatua.

”Alkuaikoina koulutukset olivat pikakoulutuksia ja työllistyminen laman oloissa oli vaikeaa. Koulutuksen kehittäminen ja yritysten tarpeista lähtevä muotoilu on parantanut ratkaisevasti tulosta, jos mittarina voi käyttää koulutettavien työllistymistä yrittäjinä tai työntekijöinä matkalan yrityksessä. Koulutuksen lisäksi elämysmatkailubisneksessä nykyään tarvitaan vain englannin kielen taito ja halu tehdä palvelutyötä,” Kuha kertoo.

Make-projektin suurin rahoittaja on Euroopan unionin sosiaalirahasto. Maken tavoitteet lomittuvat Iijoen ympäristönhoito-ohjelman kanssa. Kuhan mukaan Iijoen ympäristönhoito-ohjelmassa kunnostettuihin kohteisiin tarvitaan pieniä tai isoja palveluyrityksiä ja ennen kaikkea maksavia asiakkaita.

Laadulla pärjää

”Iin seutukunnan alueella löytyy merkittäviä matkailun vetovoimatekijöitä, esimerkiksi Syöte ja Rokua. Lisäksi on matkailun ensiaskeleita ottavia kohteita, joiden uutuusarvo pitää saada matkailijan tiedoksi yrittäjän kanssa yhteistyössä”, Kuha kuvaa työnsä lähtötilannetta.

”Yksi uusien matkailun kehittämishankkeiden tavoitteista on luoda matkailun palvelujen verkosto ja saada palvelu laadultaan hyväksi ja tasaiseksi,” hän määrittelee jatkoa.

Suomalaisia ei pidetä kovin palvelualttiina kansana, mutta Kuhan mielestä osaamisen puutteet voidaan poistaa koulutuksella ja luomalla yrittämisen edellytyksiä alueelle.

”Asiakkaitahan maailmassa riittää”, hän huomauttaa. ”Ongelma onkin siinä, kuinka asiakas löytää matkailupalvelun tarjoajan ja minkälaista palvelua hän sitten matkailukohteesta saa.”

Seppo Partanen

Eksoottista. ”Arktinen jäälakeus on vajaasti hyödynnetty elämysmatkailun resurssi,” Heino Kuha toteaa Iin Praavassa.

Artikkelin lähde Kaleva