Artikkelin lähde Kaleva
Tauriainen kutoo männynjuuria
Helge Murtovaara
SIIKAJOKI Yli 20 vuotta männynjuuritöitä tehnyt Martti Tauriainen, 68, on säilyttänyt arvokasta siikajokista käsityötaitoa. Jälkipolville hän on siirtänyt osaamistaan tekemällä kirjan ja opetusvideon perinteisen siikajokisen juurikorin valmistamisesta. Aiemmin tätä perimätietoa ei ollut tallennettu mitenkään.
Tauriaisen kädentaidoista kertoo hyvin se, että hänen juuritöitään on lahjoitettu muun muassa presidentti Martti Ahtisaarelle. Töitä on ollut esillä erilaisissa näyttelyissä aina Helsinkiä ja Jyväskylän käsityömuseon uuden rakennuksen avajaisia myöten.
Erilaisille kursseille, joista viimeisin oli Ilomantsin osaamiskeskuksessa, on yleensä ollut tulossa enemmän halukkaita kuin olisi mahtunut.
”Olisi ikävä jos katoaa tuo taito. Juuritöiden tekeminen ei ole helppoa - se on raskasta, mutta todella mielenkiintoista ken siihen ryhtyy”, vaimo Anneli Tauriainen vakuuttaa.
Kiinnostuneita on ollut ulkomaita myöten
Kiinnostusta juuritöihin on ollut laajemminkin. Yhtenä päivänä kaksi amerikkalaista, kanadalainen ja japanilainen vieras kävi Oulussa järjestettyjen tiedepäivien yhteydessä tutustumassa Tauriaisilla juuritöiden maailmaan.
Martti Tauriaisen he olivat jäljittäneet Oulun torilla, jossa torikauppias oli tiennyt, että Siikajoelta tällainen taitaja löytyy. Kunnasta osattiin ohjata tiedustelijat puolestaan Millalantielle. Ensin Tauriaisilla luultiin utelua häirikkösoitoksi, mutta pian selvisi, että nyt on tosi kysymyksessä.
”Meille se oli iloinen yllätys, kun me ensin luulimme jonkun vain pelleilevän. Se, mistä vieraat olivat tienneet juuritöistä, jäi meille arvoitukseksi. Yritimme kyllä tulkin avulla udella, mutta sitä tietoa me emme saaneet.”
Kädentaidot aina olleet hyvät
Siikajoella asunut Annelin äiti oli ikänsä tehnyt juuritöitä. Silloisesta osaamisesta kertoo hyvin se, että siikajokinen juurityöryhmä voitti toisen palkinnon Pietarin maailmannäyttelyssä vuonna 1913.
Ikänsä todella lujasti töitä tehnyt Martti Tauriainen aloitti juuritöiden tekemisen jäätyään eläkkeelle vuonna 1979. Kun Tauriaiset muuttivat Millalantielle Siikajoelle, ei paikkakunnalla ollut kuin yksi juurityöt taitava henkilö, joka sekin kuoli. Juuritöille oli kuitenkin kysyntää, joten Martti päätti ryhtyä niitä tekemään.
”Tein juuritöitä koko ajan, mutta minulle itselleni niitä ei jäänyt. Sitten päätin, etten myy yhtään ennenkuin saan itselleni ja aloin tekemään juuritöitä tilauksesta”, kertoo Martti.
”Martti kun on aina ollut hyvä käsistään, joten häneltä onnistuu tuo juuritöiden tekeminen”, vahvistaa Anneli.
Siikajoella miehet osasivat kutoa juuria
Miehet ovat kunnostautuneet ennenkin juuritöiden tekijöinä. Itsekin jo pikkutyttönä juurityön tekemisen oppinut Anneli luettelee nopeasti muutaman lapsuudenaikaisen taitajan nimen.
”Yhtä paljon juuritöiden tekijöinä oli miehiä kuin naisiakin. Aikoinaan se oli hyvä tulonlähde, kun muuta työtä ei juuri ollut.”
Aikoinaan männynjuuret kerättiin metsistä perunakuokilla, mikä oli todella kovaa työtä. Nykyään juuria saa ottaa vain omasta metsästä tai maanomistajan luvalla.
Martti Tauriaisen mukaan maatalousneuvos M.A. Pietolan aikana selvitettiin ja todettiin, ettei juurien ottaminen aiheuta vahinkoa männyille. Samaan tulokseen on päätynyt Tauriainen omissa selvityksissään.
”Juuria voi ottaa, mutta puun kasvu ei huonone. Vaikka mänty ei verso kannosta ollenkaan, männynjuuri versoo. Parhaimmillaan katkaistun juuren päästä lähtee kuusi uutta juurta.”
Nykyään hiekkamontut tarjoavat hyviä keräyspaikkoja. Penkkojen luiskista löytyy paljaita, usein suoria ja haarattomiakin juuria. Parhaimmillaan yhden tunnin työskentelyllä kerää yhden talven kudontatarpeet, kun ennen kerääminen kesti monta päivää.
Helge Murtovaara
Juuri käsittelyssä. Siikajokinen Martti Tauriainen hallitsee perinteisen juurityön tekemisen salat.
Helge Murtovaara
Osaava kutoja. Pienemmän juurityön tekemiseen riittää vuorokauden tunnit, isompaan juurityöhön saa varata kolmekin päivää.
Artikkelin lähde Kaleva