Laivanrakentaja alkoi kierrättäjäksi

50-vuotias

Mauri Korhonen Oulussa.

Tervatulli Oy:llä saattaa olla lähivuosina edessään positiivinen ongelma. Sosiaalisen liikeyrityksen tavoitteena ei ole tuottaa taloudellista hyötyä omistajalleen, mutta näyttää pahasti siltä, ettei tilin teolta voi välttyä.

Toimitusjohtaja Mauri Korhonen luotsaa Oulun Kuurojen Yhdistys ry:n omistamaa yritystä neljällä toimialalla: tarjolla on kotipalvelua, konepajan palvelut, pienrakentamista ja saneerausta sekä teollista kierrätystä.

Viimeksi mainitusta toimialasta saattaa tulla se kuuluisa sampo. Kierrätys ja siihen liittyvien laitteiden valmistus on yrityksen nopeimmin kasvava ala.

Korhonen on toisaalta varovainen, toisaalta toiveikas: ”Näissä hommissa ei passaa tehdä pilkkuvirhettä, mutta mahdollisuuksia on vaikka mihin.”

”Asenteet ovat muuttuneet paljon muutamassa vuodessa. Nykyisin kierrätys käsitetään täysijärkisten hommaksi, joka jonkun on pakko hoitaa”, Korhonen sanoo.

Tervatullin kierrätyspuoli ei ole kirpputori, josta voi ostaa vitosella vehkeitä. Yritys tekee hylätyistä laitteista uusien raaka-ainetta, käsittelee sen kuljetuskuntoon ja hoitelee ongelmajätteen tuhottavaksi.

Viime vuonna Tervatulli Oy pyöräytti vajaan 1,7 miljoonan euron (noin 10 miljoonan markan) liikevaihdon ja työllisti liki 50 ihmistä. Yrityksen varsinainen ansio on kuitenkin se, että se on hävittänyt Oulusta kuurojen työttömyyden kokonaan. Toimintaa on laajennettu uusille urille, ja Tervatullin sapluunalla on kysyntää muuallakin maassa.

”Maahanmuuttajat, mielenterveysongelmaiset, pitkäaikaistyöttömät...”, luettelee toimitusjohtaja Korhonen yrityksensä muita työntekijäryhmiä.

Hän korostaa, ettei Tervatulli Oy ole suojatyöpaikka tai kuntoutuslaitos. Reippaasti alle puolet työntekijöistä on vajaakuntoisia.

”Englannissa ja Saksassa käytetään sanaa integrointiyritys. Integroimme erityisryhmiä yhteiskuntaan”, sanoo Korhonen.

Tuttavat luonnehtivat insinööri Mauri Korhosta keksijä Pelle Pelottomaksi. Itse hän käyttää nimitystä ”Karjasillan jätkä”.

Maailma imaisi Vietnamin sotaa innokkaasti lopettaneen, nuoren vihaisen miehen Oulusta kesken koulun Etelä-Suomeen, satamatöihin, asfalttihommiin, levysepäksi ja lopulta Tampereen teknilliseen opistoon.

Koneinsinööriksi valmistuttuaan Korhonen oli töissä Tampellalla, kunnes runoili vuonna 1982 Wärtsilän telakan työhakemukseen pienen värssyn: ”Joka on rannikolla syntynyt, ei voi sisämaassa kasvaa.”

Niin tuli Oulun pojasta laivanrakennusinsinööri. Maailman meriä kyntää vieläkin seitsemän risteilijää, joiden pääsuunnittelijana Mauri Korhonen on toiminut.

Eräänä kauniina päivänä Miamin satamassa Karjasillan jätkän mitta tuli täyteen. Korhonen katseli vierestä, kun miljonäärit kävelivät hänen suunnittelemaansa japanilaiseen loistoristeilijään, ja päätti siltä seisomalta, että merelle lähti hänen viimeinen laivansa.

Korhonen palasi Ouluun 25 vuoden kierrokselta vuonna 1995, meni uusiin naimisiin nuoruuden aikaisen hellunsa kanssa, ja asuu vanhaa kotitaloaan Karjasillalla.

Mauri Korhonen kokee olevansa enemmän insinööri kuin toimitusjohtaja. Kierrätyksessä on keksimistä, kehiteltävää ja markkina-aluetta yllin kyllin, sillä Korhosen mukaan vain Saksassa asiasta ollaan perillä. Suomi tulee kakkosena, mutta muu Eurooppa elää keskiaikaa.

Vuonna 2004 voimaan tuleva EU-direktiivi kuitenkin tekee sähkö- ja elektroniikka-alan laitteiden kierrätyksen pakolliseksi.

Korhonen uskoo, että tulevaisuus on pienissä kierrätyslaitteissa. Asiakas kävelee esimerkiksi kännykkäkauppaan ja ostaa uuden puhelimen. Vanha heitetään koneeseen, jonka tuutista raaka-aineet tulevat ulos valmiiksi lajiteltuina. Siinä kaikki.

Keksijän kaikki vapaa-aika ei kulu pajassa, kesäkeleillä Mauri Korhonen on intohimoinen moottoripyöräilijä. Ennätyskaudella pyörän matkamittariin on kertynyt 20 000 kilometriä.

Kotioloissa Korhonen osoittaa suurta harrastuneisuutta keittiössä. Parhaaksi kulinaristiseksi suorituksekseen hän nimeää valkoviinissä haudutetun kuhan.

Mauri Korhonen on merkkipäivänään matkoilla. Mahdolliset muistamiset voi osoittaa Tervatullin vajaakuntoisten työntekijöiden jatko-opiskelun tukemisrahastoon (OP 574140-214192).

JUSSI PÄÄKKÖNEN

Jarmo Kontiainen

Monessa mukana. Mauri Korhonen ei viihdy pelkästään kirjoituspöydän takana. Insinööri, keksijä ja toimitusjohtaja hoitaa hommat myös pajan puolella, jos tarvis vaatii.

Artikkelin lähde Kaleva