Osuuskunnan perustaminen nyt helpompaa

Antti Ervasti

OULU Vuoden alussa voimaan astunut uusi osuuskuntalaki ei ole vielä näkynyt valtaisana uusien osuuskuntien perustamisen ryntäyksenä, mutta kyselyjä ja kiinnostusta on esiintynyt reilun kuukauden aikana paljon.

Uusi osuuskuntalaki helpottaa ennen kaikkea pienten osuuskuntien perustamista, sillä osakkaiden vähimmäismäärä on laskettu viidestä kolmeen. Lisäksi erilaisten rahoitusvälineiden käytön rajoituksia on vähennetty; esimerkiksi lisäosuuksien ja sijoitusmahdollisuuksien järjestely on nyt mahdollista.

”Nyt osuuskunnan on mahdollista mennä jopa pörssiin, jos se niin haluaa”, sanoo Pellervo-seuran lakiasiain johtaja Olavi Leppänen, joka toimi osuuskuntalain muutosta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä.

Aikaisemmin osuuskunnissa päätökset on pitänyt tehdä äänestämällä yksi ääni jäsentä kohti -periaatteella. Nyt kokouksissa voidaan käyttää yksimielisen päätöksen periaatetta ja äänimääriä voidaan myös porrastaa.

Leppänen sanoo, että osuuskunta voidaan perustaa hyvin vähäisillä säännöillä ja paperityöllä, jos niin halutaan. Laki ei vaadi perustamiselta muuta kuin tiedot toiminimestä, kotipaikasta, osuusmaksuista ja tilikaudesta. Useimmiten kuitenkin osuuskunnat haluavat itse määrittää toiminnalleen tätä vähimmäismäärää enemmän sääntöjä.

Uusi osuuskuntalaki yksinkertaistaa kirjanpitoa ja lähentää osuuskuntia muihin yritysmuotoihin, mikä käytännössä merkitsee sitä, että tilitoimistopalvelujen ostaminen on aikaisempaa helpompaa.

Osuuskunta on ehdoton yhtiömuoto silloin, kun osuuskunta ei pysty tarjoamaan jäsenelleen koko leipää. Seitsemän hengen ja sitä suurempien työosuuskuntien jäsenet eivät menetä työttömyyskorvausta, jos tulot eivät kasva.

Yrittäminen ei ole koskaan helppoa

Pellervo-seurassa uusosuuskuntatoiminnasta vastaava projektipäällikkö Hanna-Leena Asunta sanoo, että yrittäminen ei ole helppoa missään muodossa, eikä se osuuskunnassa ole yhtään helpompaa kuin muissa yhtiömuodoissa. Yritys vaatii aina toimivan idean, ja osuuskuntiakin on perustettu usein liian heppoisin ideoin.

Osuustoiminta on ollut hänen mielestään paitsiossa yritysneuvonnan piirissä, mitä erilaiset uusosuuskuntaprojektit ovat pyrkineet viime vuosina lievittämään. Nyt Pellervon projektilta ja monilta muilta on rahoitus jatkoa varten loppunut.

Pellervo-seuralta on parhaillaan valmistumassa osuuskuntaopas jaettavaksi kuntien elinkeinotoimiin ja TE-keskuksiin.

Asunta tiivistää osuuskunnan ja osakeyhtiön keskeinen eron siten, että osuuskunnan tarkoitus on elinkeinotoiminnan tukeminen ensisijaisesti jäsenilleen mutta myös muille; osakeyhtiön on tarkoitus tuottaa voittoa.

”Osuuskuntia käytetään liian vähän erilaisten osaajien yhteenliittymänä. Esimerkiksi lääkärikeskukset tai hammaslääkärikeskukset voisivat olla osuuskuntia nykyisten yhtiöiden sijasta”, Asunta sanoo.

Perinteisiä osuustoiminnan muotoja ovat muun muassa vesiosuuskunnat, joita perustetaan edelleen vuosittain kymmenittäin eri puolille turvaamaan vesihuolto.

Erilaisten työosuuskuntien nousukausi oli vuodet 1997-98, jolloin osuuskuntia perustettiin selvästi enemmän kuin sitä edeltävinä ja myöhempinä vuosina.

Hirsirakennusten teosta kymmenelle leipäpuu

Antti Ervasti

OULU Osuuskunnan perustaminen on osakeyhtiötä helpompaa ja halvempaa. Näin tiivistää vasta pari viikkoa sitten perustetun Hirsitaito-osuuskunnan etuja toimitusjohtaja J.P. Leinonen. Osuuskunnassa riittää pieni rahallinen panos osakasta kohti, ja osakkaiden määräksi riittää vähemmän kuin aikaisemmin.

Hirsitaito-osuuskunnassa on mukana kymmenen henkilöä Oulusta, Kiimingistä ja Tyrnävältä. Tavoitteena on työllistää täysiaikaisesti jäsenet hirsirakennusten tuotannossa, pihakalusteiden valmistamisessa ja vanhojen hirsitalojen korjauksessa.

”Tavoittelemme tietysti, että voisimme työllistää pitkän ajan kuluessa lisääkin väkeä. Yksi tavoite on, että jossakin vaiheessa osuuskuntalaisten määrä voitaisiin nostaa 20:een”, Leinonen sanoo.

Hirsitaito on noussut pystyyn kunkin jäsenen 200 euron (vajaa 1 200 markkaa) pääomalla, mikä tekee yhteensä 2 000 euroa (vajaa 12 000 markkaa). Velkaa toimintaansa varten osuuskunta ei aio ottaa, vaan tuotanto etenee tulorahoituksella.

Hirsitaidon synty liittyy puolitoistavuotiseen Veistohirsi-projektiin, jossa ovat mukana Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö eli entinen Vallinkorvan metsäoppilaitos sekä Ouluseutu yrityspalvelut. Valtaosa osuuskunnan jäsenistä on tullutkin Vallinkorvasta.

Marraskuussa oppilaitokselta restaurointimestariksi valmistuva Marko Lähtevänoja sanoo motiivinsa yhdellä sanalla: työtä. Jos osuuskunta pystyy työllistämään hänet, se on täyttänyt tehtävänsä.

Perinteet kunniaan

Hirsitaito-osuuskunta tähtää toimimaan monella taholla, mutta pääala tulee olemaan hirsirakennusten valmistaminen sekä vapaa-ajan että ympärivuotiseen käyttöön.

Talot valmistetaan järeästä hirrestä, mikä tarkoittaa 20-40 sentin paksuisia hirsiä, joista rakennukset työstetään perinteisin työtavoin. Materiaaliin tarvittavaa puuta ei ole valtavasti tarjolla, joten osuuskunnan yksi ongelma alkuvaiheessa on puun hankinta.

”Meillä on toimittajia, jotka hankkivat meille puuta Posiolta, Kuhmosta, ja Kuusamosta. Pystymme maksamaan pikkuisen normaalia enemmänkin silloin, kun kyse on suorasta karskista puusta”, Leinonen kertoo.

Hänen mukaansa osuuskunnan on keskityttävä korkeaan laatuun, ilman sitä kilpailussa ei pärjää. Hirsirakentamisen markkinat ovat maailmalla, Suomen markkinoille tekijöitä on riittävästi.

Osuuskunta aikoo erikoistua perinteisiin kirvesmiestaitoihin. Välineet ovat nykyaikaisia, mutta tekemisen tapa ja lopputulos heijastaa alueen historiallista osaamista.

Rakennukset suojataan mehiläisvahapohjaisella aineella, joka on luonnonmukainen materiaali. Vanhaa hirsirakentamista edustaa myös käsin piiluttaminen eli hirsien pinnan veistämisen epätasaiseksi. Sellaisia seiniä näkee vanhoissa hirsipirteissä.

Leinonen sanoo, että Hirsitalo-osuuskunta pyrkii kokoamaan yhteen Oulujokisuun vanhan hirsitaito-osaamisen, joka ilman elvyttämistä uhkaa unohtua.

Vanhat hirsitalot kuntoon

Hirsitaito-osuuskunnan muita toimialoja tulevat olemaan luonnonmukaisesti valmistetut pihakalusteet kuten grillikodat ja leikkipaikkojen välineet. Lisäksi vanhoihin hirsitaloihin tehdään vauriokartoituksia sekä korjausrakentamista.

Leinonen ei usko, että viimeksi mainitusta tulee heti kovin merkittävä leipäpuu osuuskunnalle, mutta ajan mittaan tarve tulee kasvamaan. Pohjois-Pohjanmaan maaseutu on täynnä taloja, joiden kunnostaminen tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi kesäasumisen takia.

”Asiantuntevaa restaurointia tarvitaan, koska vanhat hienot hirsirakennuksetkin voidaan remontoida pilalle”, Leinonen varoittaa.

Hän korostaa, että osuuskunta ei halua hamuta kuuta taivaalta liian aikaisin. Jos oikein hyvin menee, osuuskunta voisi ensimmäisinä vuosina tavoittaa reilun 100 000 euron (noin 1,5 miljoonan markan) liikevaihdon.

Yhtiön täytyy pärjätä etupäässä osuuspääomalla ja tulorahoituksella sitä mukaa kun sitä kertyy. Ouluseutu yrityspalvelukeskus on myöntänyt osuuskunnalle vähän markkinointitukea osana Veistohirsi-projektia.

Tällä hetkellä osuuskunnalla ei ole omia toimitiloja, vaan töitä tullaan tekemään taivasalla Oulun Vasaraperällä. Koeluontoinen ensimmäinen tilaus on Inariin menevä saunamökki, joka on tehty metsäoppilaitoksella.

Artikkelin lähde Kaleva