Työpajat osaksi palvelujärjestelmää

Heikki Ketola

KUUSAMO Oulun läänin kymmenien työpajojen suojista löytyy syrjäytymisvaarassa oleville nuorille laadukasta toimintaa, mutta yhdenkään pajan ei pidä jäädä polkemaan paikalleen. Jatkuvan kehittämisen tarpeesta muistutti lääninhallituksen nuorisotoimentarkastaja Tuula Lehmusvuori Oivangin nuorisokeskukseen koulutuspäiville kokoontuneille työpajojen ohjaajille.

Lehmusvuoren mielestä tulevaisuudessa työpajojen tulisi vakiinnuttaa toimintansa osaksi yhteiskunnan palvelujärjestelmää, ja kuntien tulisi ottaa entistä suurempi vastuu niiden ylläpitämisessä.

Huumetyö mukaan

Yhdeksi tärkeäksi pajojen tehtäväksi jatkossa Lehmusvuori määritteli ennaltaehkäisevän huumetyön, mitä varten hän suositteli ohjaajia hakemaan rahoitusta opetusministeriöltä.

Toimintansa monipuolistamiseksi varsinkin isoilla työpajoilla kannattaisi Lehmusvuoren mukaan pyrkiä hyödyntämään alan tutkimustietoa, jota alkaa olla jo saatavilla. Uusiakin tutkimuksia on tekeillä.

Vuoden 2000 arvioinnin perusteella Oulun läänin työpajojen määrä on vähentynyt, mitä Lehmusvuori ei kuitenkaan pitänyt ongelmana.

”Työpajat ovat verkostoituneet seutukunnalliseksi ja laatuun on kiinnitetty samalla huomiota. Se on ollut meillä vahvuutena.”

Lehmusvuoren mukaan työpajojen toiminta on ollut yleisesti ottaen jopa niin laadukasta, että siitä voidaan olla ylpeitä. Pajoissa on harjoitettuun toimintaan on kuulunut muun muassa työpaikkoihin tutustumista, tietojenkäsittelyä, terveys- ja liikuntakasvatusta ja elämänhallintaa.

Multimediaa Kuusamossa

Kuusamossa paja tarjoaa tällä hetkellä nuorille tekemistä multimedian alalta. Toiminta on suunnattu lähinnä ATK:n perustutkinnon suorittaneille, jotka työstävät tarvitsijoille muun muassa www-sivuja, esitteitä, kalvoja ja video-ohjelmia.

”On koetettu kuitenkin olla varovaisia, ettemme kilpailisi samoilla markkinoilla alan yritysten kanssa”, entisen lukion tiloissa vaikuttavan työpajan johtaja Heikki Mustonen kertoi.

Työpajaa on pyöritetty osana Koillismaan ja Iin seutukuntien yhteistä Koitto-hanketta, jonka rahoitus päättyi tammikuun lopussa. Jatkolle on Mustosen mukaan vilkutettu jo vihreää ja aikomuksena onkin ryhtyä työstämään pajassa aikaisempaa ”laajempia juttuja” Koillis-Suomen aluekeskusohjelmaan liittyen.

Pajatoiminnan alettua vuonna 1995 mukana oli multimedian rinnalla myös oppisopimusosasto. Kolmen vuoden aikana toiminta poiki Mustosen mukaan varsin hyvän tuloksen: 110:stä mukana olleesta nuoresta työelämään siirtyi 23 ja jatkokoulutukseen 29.

Heikki Ketola

Nuorten asialla. Erityisnuorisotyöntekijä Birgitta Lahti (vas.) ja projektisihteeri Kaisa Mäkelä ylivieskalaisesta työpaja Sytykkeestä ovat mukana pajaohjaajien koulutuspäivillä Kuusamossa. Ideoita toiminnan monipuolistamiseen on miettimässä kaikkiaan 35 ohjaajaa.

Artikkelin lähde Kaleva