Varttuneiden mielipiteet julki

Pyhäjoella ikäihmisten neuvoston toivotaan välittävän kenttätietoa päätöksenteon tueksi

Timo Myllykoski

PYHÄJOKI Viime vuonna perustetulle ikäihmisten neuvostolle kaavaillaan Pyhäjoella ainakin neuvoa-antavaa roolia. Vanhustyön johtaja Antti Tornberg ei pane pahakseen, vaikka neuvosto joissakin asioissa ryhtyisi myös ”painostuselimeksi”, kun vanhusten ja ikäihmisten hyväksi suunniteltuja asioita halutaan ajaa läpi kunnan päätöksentekoelimissä.

”Neuvostohan ei ole päättävä elin, mutta odotan, että saan siltä päätöksenteon tueksi kenttätietoa ja ikäihmisten mielialoja meidän olemassa olevista palveluista ja myös mielipiteitä siitä, mihin suuntaan asioita olisi vietävä”, Tornberg sanoo.

Pyhäjoki on yksi niistä Suomen noin 250 kunnasta, joissa jo on vanhusneuvosto. Suomen Kuntaliiton selvityksen mukaan eniten vanhusneuvostoja on perustettu Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kunnista yli puolet ovat asettaneet vapaaehtoisen vanhusneuvoston, Kainuussa vain joka kolmas kunta.

Pyhäjokisista viidennes ikäihmisiä

Pyhäjoella ajatus vanhusneuvoston perustamisesta on Antti Tornbergin mukaan lähtöisin kentältä. Asiasta on tehty valtuustoaloite, jonka pohjalta kunnan sosiaalitoimi kävi alustavan neuvottelukierroksen ikäihmisiä edustavien järjestöjen kanssa.

”Niissä neuvotteluissa tultiin siihen tulokseen, että meilläkin tällainen neuvosto voisi olla ja toimia”, vanhustyön johtaja kertoo.

Pyhäjoen ikäihmisten neuvosto on ehtinyt tänä vuonna pitää vasta järjestäytymiskokouksen. Neuvostolle laaditut toimintasäännöt on puolestaan toimitettu kunnanhallitukselle hyväksyttäväksi.

”Tavoitteena on pitää vähintään kaksi kokousta vuodessa. Seuraava kokous on ideointikokous”, Tornberg selvittää.

Suomessa on 777 000 yli 65-vuotiasta. Pyhäjoella heitä on noin 650, eli lähes 20 prosenttia noin 3 500 asukkaan kunnan väestöstä.

”Se ei ole ihan pieni ryhmä. Me ollaan aika vanhusvoittoinen kunta”, huomauttaa Antti Tornberg.

Neuvostoilla monenlaista toimintaa

Vanhusneuvoston kautta kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ikäihmisiä koskevissa asioissa. Neuvostot ovat tehneet aloitteita ja esityksiä sekä antaneet lausuntoja muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin, asumiseen ja elinympäristöön sekä liikunta ja virkistystoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Useissa kunnissa vanhusneuvosto on osallistunut vanhuspoliittisen strategian valmisteluun. Lisäksi neuvostot ovat järjestäneet retkiä, luentotilaisuuksia, juhlia ja muita tapahtumia.

Vanhusneuvostoon kuuluu yleensä eläkeläis- ja muiden järjestöjen edustajia sekä kunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä eri sektoreilta. Jäsenten lukumäärä neuvostoissa vaihtelee viidestä kahdeksaantoista. Puheenjohtajana on usemmiten eläkeläisjärjestön edustaja.

”Uskon, että kun neuvosto on laajapohjainen ja kattavasti ikäihmisiä käsittelevä, tuntuma kenttään säilyy sen kautta aika hyvin”, Pyhäjoen vanhustyön johtaja Antti Tornberg pohtii.

Artikkelin lähde Kaleva