Asemapäälliköllä suuntavaisto pelaa

Kun Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Yypänaho viime viikolla julkisesti kehaisi entisen asemakaavapäällikkö Heikki Kantolan ansioita Oulun keskustan kehittämisessä, hän samalla tuli korostaneeksi virkamies-Kantolan tiukkaa, peräänantamatonta linjaa oikeaksi kokemissaan asioissa.

Se näkyi aikoinaan muun muassa kävelykadun pusertamisessa Oulun keskustaan.

Itse asiassa Kantolalla on suorastaan itsepäisen miehen maine. Jos hän jotain on päättänyt, on vastapuolen pitänyt olla todella sinnikäs ja hyvä perustelemaan, jos mieli on muuksi muuttunut.

Viime vuonna ”asemapäällikön” tehtävistä osa-aikaeläkkeelle jäänyt Kantola osasi jyräyttää nyrkin pöytään ja pitää virkakunnan kurissa ja nuhteessa aina johtoporrasta myöten.

Nykyinen titteli on maankäyttöarkkitehti ja siinä hänen on omien sanojensa mukaan tehtävä, mitä käsketään. Uskokoon ken tahtoo.

Oman tien kulkija on luonnollisesti saanut paitsi kiitosta, myös hapanta arvostelua. Määrätietoisuus on ärsyttänyt.

Samalla kun Kantolaa on pidetty erinomaisena virkamiehenä, joka aina ajattelee kaupungin ja kaupunkikuvan etua, on nurinaa kuulunut kaava-asioiden mustasukkaisesta varjelusta ”asiantuntijoiden” käsissä. Moni luottamusmies on kokenut jääneensä jyrän alle uskaltaessaan niihin puuttua.

Asemakaavapäällikkönä Kantola oli hyvin tarkka ja varovainen, ettei tullut vaikutelmaa, että häneen on jollain tapaa vaikutettu. Keskeneräisistä töistä hän ei mielellään puhu.

Halutessaan Kantola on kuitenkin ehdoton verbaalikko. Loistavana sanankäyttäjänä hän lautakuntatyössäkin sekä ihastutti että vihastutti. Monet luonnehtivat häntä erinomaiseksi esittelijäksi, joka kuvaili asiat elävästi ja sai porukan nauramaan - tai itkemään. Hänen kielenkäyttöönsä liitetään näet myös adjektiivit pisteliäs ja pirullinen.

Sanaseppo-Kantolasta on lähtöisin Liikekeskus ry:n entisen toiminnanjohtajan, toimittaja Hemmo Kuuranhallan keskikaupunginjohtaja-tittelikin. Miehet ovat hyviä ystäviä, joiden yhteisenä haaveena on ollut keskustan ja erityisesti Rotuaarin kehittäminen.

Kantolan mielikuvissa Rotuaari on oululaisten arkihuone, kauppatori halleineen juhlasali ja Meritulli makuuhuone. Stockmannin mukana tuli vaate- ja ruokakomero. Porstua eli asemanseudun matkakeskus on vielä kuntoon panematta, eikä huoneiston remontointi toki vielä siihenkään lopu.

Asemakaavapäällikkönä Kantola toimi 18 vuotta. Sinä aikana hän oli keskeisesti vaikuttamassa paitsi Rotuaarin, myös Autosaaren pysäköintitalon, keskustan joukkoliikenteen, Myllytullin, Meritullin ja kauppatorin rakentamisratkaisuihin.

Kantola asuu Haukiputaalla Kiiminkijoen varressa. Helsingin keskustan kasvatti jäi Ouluun pitkälti siitä syystä, että täällä oli mahdollista painua yöksi maalle.

Rakkain harrastus on purjehdus, jota varten on kunnon saariston puutteessa tosin mentävä Etelä-Suomeen Rymättylään saakka.

Purjehduksen ansiotako lienee, mutta miehen erikoisominaisuuksiin kuuluu ilmiömäinen suuntavaisto.

Kädenkäänteessä tämä ”elävä kompassi” selvittää ilmansuunnat ja muut koordinaatit täysin vieraassakin kaupungissa. Erityisen virtuoosimaisesti tämä käy, jos kyse on maanalaisista yhteyksistä.

Paitsi että Kantolan Heikin seurassa ei eksy, on hänen pettämättömästä vainustaan kuulemma sekin hyöty, että sen avulla löytää nopeimmin hyvään ravintolaan.

LIISA LAINE

Jukka-Pekka Moilanen

Omalla työmaalla. Osa-aikaeläkkeellä oleva entinen asemakaavapäällikkö Heikki Kantola on vaikuttanut keskeisesti Oulun keskustan kehittämiseen. Itse hän asuu kuitenkin Haukiputaalla.

Fatktaloota:

Heikki Kantola

Syntynyt Helsingissäi

Turussa ylioppilaaksi, arkkitehdiksi Oulun yliopistosta vuonna 1967

Asuinpaikka Haukipudas

Naimisissa, kolme aikuista lasta

Oulun asemakaavapäällikkönä vuosina 1982-2001, sitä ennen yleiskaava-arkkitehtinä ja toimistoarkkitehtinä. Nyt osa-aikaeläkkeellä ja maankäyttöarkkitehtinä.

Artikkelin lähde Kaleva