Artikkelin lähde Kaleva
Lääkäripu-lasta kunnille iso lasku
Yksityinen keikkalääkäri veloittaa viikon palkan kahden päivän urakkatyöstä
Seppo Kangas
YLIVIESKA Pitkittyneen lääkäripulan takia pulaan joutuneet kunnat turvautuvat nyt yksityisten keikkalääkäreiden apuun. Pika-apua hoitojonojen purkuun on myös saatu, mutta hinta on kova. Keikkalääkärin palkkio kahden päivän työstä vastaa terveyskeskuslääkärin keskimääräistä viikkopalkkaa.
Lääninlääkäri Aira A. Uusimäki ei tarkkaan ole laskenut, kuinka moni kunta Oulun läänissä jo käyttää yksityisiä lääkäripalveluja terveyskeskuslääkärien tehtävissä.
”Tuntuma on se, että varsin yleistä tämä jo on. Kunnissa ollaan pakkoraossa, kun palvelut pitää järjestää, vaikka lääkäreitä ei ole. Niin sanoo kansanterveyslaki.”
Pääsääntöisesti keikkalääkärit toimivat vastaanottotyössä siten, että lääkäri tulee esimerkiksi kahdeksi päiväksi terveyskeskukseen ja ottaa vastaan niin monta potilasta kuin ehtii. Määrä saattaa olla todella hurja, jopa 50 potilasta. Kyseessä on siis todellinen urakkatyö, jonka avulla puretaan ajanvarausvastaanottoon kertyneitä jonoja.
”Monessa kunnassa ajanvaraustoiminta on kokonaan pysähtynyt lääkäripulan takia”, Uusimäki mainitsee.
Pitkäjänteinen työ vaatii virkalääkäreitä
Uusimäen mielestä keikkalääkäreiden käytössä ei ole mitään sinänsä moitittavaa, mutta pitkäjänteiseen terveydenhuollon kehittämiseen se ei hänen mielestään sovellu.
”On suuri uhka, että tällainen toiminta rapauttaa klassisen terveyskeskuslääkärin työtä, jossa lääkäri tuntee niin alueensa, terveyskeskuksen toimintakulttuurin kuin potilaansakin”, lääninlääkäri sanoo.
”Kunnan virassa toimivan lääkärin on otettava huomioon monia muitakin asioita kuin potilaiden akuutti hoito. On kannettava vastuuta esimerkiksi kustannuksista.”
Aira A. Uusimäki pelkääkin, että keikkalääkäreiden käytön raju lisäys heijastuu myös erikoissairaanhoitomenoihin ja muihin terveydenhuollon kustannuksiin.
Hän ei suoranaisesti väitä, että yksityislääkärit käyttävät nyt kuntien vaikeaa tilannetta rahastukseen, mutta monista tekijöistä raha on varmasti yksi.
”Raha tuskin on ainoa motiivi, kun lääkäri valitsee tällaisen keikkailun. Esimerkiksi ankarat työolot terveyskeskusten vakinaisissa viroissa on varmasti toinen syy.”
Kolmen kuukauden sopimus on lyhyt
Reisjärven kunta on jo lähes vuoden ajan ostanut yksityiseltä lääkäripalveluyritykseltä keikkalääkärin palveluja. Yksityislääkäri pitää vastaanottoa kahtena päivänä viikossa. Lääkärit tekevät kunnan kanssa aina kolmen kuukauden mittaisen sopimuksen.
”Hyvää tässä on se, että potilaat saavat apua. Lääkärit todella urakoivat, sillä he ottavat vastaan jopa 50 potilasta kahden päivän aikana”, kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Sirkka-Liisa Karttunen kertoo.
Hän pitää kuitenkin kolmen kuukauden sopimusjaksoa liian lyhyenä.
”Ei tällä tavalla voida rakentaa pitkäjänteistä perusterveydenhuoltoa.”
Karttunen kehuu keikkalääkäreitä erittäin ammattitaitoisiksi ja myös yhteistyöhaluisiksi.
Lääninlääkäri Aira A. Uusimäki tietää myös, että keikkalääkäreinä toimii yleensä päteviä lääkäreitä.
”Niissä lääkäripalveluyrityksissä, jotka tarjoavat pitempiaikaisia sopimuksia kunnille, lääkärit yleensä ovat päteviä ja kokeneita. Olen kyllä kuullut, että päivystystyöhön olisi välitetty jopa sellaisia opiskelijoita, joilla ei edes ole oikeuksia toimia lääkärinä.”
Keikkalääkäri keskittyy potilaaseen
Panu Pökkylä
YLI-II ”Kun ei ole mitään hallinnollisia tai organisatorisia tehtäviä kuten virassa olevilla, voimme keskittyä kokonaan potilaaseen ja hoitotyöhön. Palkka on parempi, eikä meillä ole päivystysrasitteita”, Anne Vaalamo kiteyttää Yli-Iin terveysasemalla keikkalääkärin ammatin etuja tavallisen terveyskeskuslääkärin virkaan verrattuna.
Nykyisin Yli-Iin terveysasemalla käy kaksi ostopalvelulääkäriä. Medimanni Oy:lle keikkalääkärinä työskentelevä Vaalamo vuorottelee terveysaseman vastaanotolla.
Vaalamo on työskennellyt terveysasemalla elokuun alusta asti ja pesti kestää toukokuuhun asti. Töitä tehdään urakalla kolme päivää kerrallaan, sitten levätään loppuviikko.
”Siinä ehtii palautua hyvin. Kun on voimia, voi paneutua työssäkin potilaisiin tarkemmin.”
Vaalamon työrupeamaa onkin melkoisesti, sopimuksen mukaan hänen on otettava vastaan vähintään 20 potilasta päivässä kolmen päivän ajan, eli 60 potilasta yhteensä.
”Aluksi työ on raskasta ja hidasta, mutta pian tähän pääsee sisälle.”
Korvausta yhdestä potilaasta Vaalamo saa noin 14 euroa (84 markkaa). Kuukaudessa tästä kertyy noin 3 400 euroa (20 000 markkaa) tuloja bruttona. Palkan maksaa Medimanni Oy, joka laskuttaa sitten kuntaa palveluista. Lisäkorvausta maksetaan muun muassa lausunnoista.
Työstään selvästi nauttiva Vaalamo kumoaa väitteet siitä, että keikkalääkäri ei pystyisi samaan kuin paikkakunnalla monta vuotta toiminut lääkäri, joka tuntee kaikki potilaansa.
”Nopeasti heidät oppii tuntemaan ja apuna minulla on taitava hoitohenkilökunta. Ilman heitä ei kyllä pärjäisi Mitä paremmin potilaat tuntee, sen nopeammin työ hoituu”, Vaalamo kuittaa.
Koti Vaalamolla on Kempeleessä, joten työmatkoihin kuluu kaksi tuntia päivässä. Työaika on aamukahdeksasta iltaneljään. Kun työ on tullut tutuksi, päivät eivät enää veny virka-ajan yli.
Myös pitkiä ja rankkoja päivystysvuoroja tehneenä ja monessa paikassa määräaikaisena työskennelleenä Vaalamo tietää jo terveydenhuollon kentän ja on tyytyväinen paikkaansa siinä.
”Ainoa negatiivinen puoli tässä on yksinäisyys. Kunhan ei kuvittele itsestään liikoja, tämä pysyy hallinnassa.”
Potilaskoh-tainen hinta on kohtuulli-nen
Seppo Kangas
YLIVIESKA Oululainen Medimanni Oy välittää yksityislääkäreitä terveyskeskuksiin. Yhtiön palkkalistoilla on neljä täysiaikaista lääkäriä. Toimitusjohtaja Pasi Kurtti kiistää väitteen, että lääkärit rahastaisivat kuntia vaikeassa lääkäripulassa.
”Palvelun hinnan vertaaminen terveyskeskuksen kustannusrakenteeseen ei ole yksinkertaista. Jotkut asiakkaistamme pitävät hintoja korkeina, mutta joidenkin mielestä tämä on halpaa.”
”Jos lasketaan potilaskohtaista hintaa, niin ei tämä niin hirmukallista ole”, hän sanoo.
Hän perustelee väitettään muun muassa sillä, että keikkalääkäri pystyy hoitamaan todella suuren määrän potilaita käyntinsä aikana. Keikkalääkäristä ei myöskään synny muita kustannuksia, vaan kunta maksaa pelkästä työstä.
”Meillä on koko maan kattava kiinteä hinnasto. Alalla on sellaistakin, että lääkärit kiertävät ja tekevät huutokauppaa eli menevät sinne, mistä saavat eniten”, Kurtti sanoo.
”Me teemme pitkäaikaisia useamman kuukauden sopimuksia kuntien kanssa. Lääkäri pystyy hoitamaan potilaita pitkäjänteisesti.”
Hän arvioi, että 30-40 prosenttia terveyskeskuksista käyttää toiminnan tukena yksityisiltä ostettuja lääkäripalveluja. Medimannilla on noin 30 asiakasta eri puolilla maata. Lääkärit hoitavat vuodessa noin 40 000 potilasta.
”Se vastaa melko suuren terveyskeskuksen potilasmäärää.”
Kurtti uskoo, että yksityislääkäripalvelujen myynti terveyskeskuksille on tullut Suomeen jäädäkseen ja laajenee.
”Kansainvälisesti olemme selvästi jäljessä tämäntyyppisten palvelujen kehittelyssä.”
Artikkelin lähde Kaleva