Aineksia kultakuumeeseen

Pohjois-Suomessa kymmenittäin merkittäviä jalometalliesiintymiä

Pekka Siltanen

OULU Pohjois-Pohjanmaan liiton tuore kehitysjohtaja, diplomi-insinööri Ilkka Yliniemi määrittää työnsä haasteelliseksi.

Yritysjohtajien arkikielessä haasteellinen tarkoittaa lähes ylivoimaisia vaikeuksia.

Pohjois-Suomea koettelee taas kerran paha muuttoliike. Tällä kertaa se on sen verran raju, että peruspalvelut ovat uhattuna jo 15 kunnassa.

Peruspalvelut ovat vaarassa 50 000 pohjoissuomalaiselta, asettelee itsensä koko Pohjois-Suomen kehitysjohtajaksi mieltävä Ilkka Yliniemi kriisin raameja.

Silti Pohjois-Suomen tilanne on hänestä parempi kuin julkikuva kertoo.

”Tuskinpa moni tietää, että Pohjois-Suomi on koko maan mittakaavassa suhteellisesti voimakkainta vientialuetta: asukasta kohti laskettu vienti on kivunnut selvästi koko muuta maata suuremmaksi”, Ilkka Yliniemi muistuttaa.

Mitä etelämpää arvioidaan, sitä vähäväkisemmäksi Pohjois-Suomi nähdään. Kuitenkin puolen Suomen alueella asuu 720 000, vahvastikin tulevaisuuteen luottavaa ihmistä.

Toki Ilkka Yliniemi myöntää, että vähenevä väki vanhenee, eikä työikäisille löydy helposti työtä toimeentuloksi. Mutta kehitysjohtajan työkaluksi on juuri valmistunut laaja-alaisesti työstetty, aina vuoteen 2010 ulotettu Pohjois-Suomen strategia.

Vankasti omaakin käsialaa sisältävään strategiaan on valittu juuri sellaisia toimenpiteitä, että elämää muuttotappiokunnissa olisi helpotettavissa: Ne nojaavat alueen luonnonvaroihin sekä osaamisresursseihin.

Kultakuumetta synnyttämään

”Strategia on yhtä kuin valintoja. Kaikkien asioiden ajamiseen ei riitä voimia”, Ilkka Yliniemi muistuttaa.

Hänen mukaansa Pohjois-Suomen strategian tuotteistamisessa on lähdetty oikeaoppisesti liikkeelle alueen mittavien luonnonvarojen hyödyntämisestä, ”kultakuumeen synnyttämisestä” alueelle.

Ilkka Yliniemi muistuttaa, että Pohjois-Suomi on jalometallien suhteen yksi maailman rikkaimmista alueista.

Aiemmin Rautaruukki ja Outokumpu kätkivät esiintymät arkistoihinsa. Mutta tätä nykyä jo useat kansainväliset yhtiöt tekevät Suomessa kenttätöitä. Kultaa ja platinaa sisältäviä esiintymiä tunnetaan 150, joista jo kolmisenkymmentä arvioidaan merkittäväksi.

Ilkka Yliniemen mukaan Pohjois-Suomen strategian kaltaista työkalua tarvitaan kultakuumetta liekittämään, koska muuten yrittäjävetoista kaivostoimintaa ei saada tuupituksi käyntiin.

Kaivosalalla kassavirtaa synnyttämään tarvitaan mittavia investointeja, joita tukemaan ei ole Suomessa vielä rahoituskanavia. Ala on vielä outo sijoittajille, Ilkka Yliniemi pelkistää ongelman.

Pulman ratkaisemiseksi on kuitenkin jo käännytty kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen puoleen.

Pohjois-Suomen strategian ensimmäisenä "tuotteena" on esitetty 60-70 miljoonan euron suuruisen, kaivostoimintaan keskittyvän sijoitusrahaston perustamista.

Rahasto riittäisi käynnistämään Pohjois-Suomessa helposti 180 - 210 miljoonan euron kaivosinvestoinnit, Ilkka Yliniemi laskee.

Nykytietämyksen mukaan Pohjois-Suomen syrjäseuduille voitaisiin avata nopeaan tahtiin kymmenenkin kaivosta, jotka välittömästi työllistäisivät jopa 1 500 henkilöä.

Erinomaisena esimerkkinä Ilkka Yliniemi pitää Raahen Laivakankaan kultakaivossuunnitelmaa: ”Se käynnistyisi varsin pienin tukirahoin.”

Polisverkolla kehitysvoimaa

Toiseksi, vielä kevään aikana valmistuvaksi "tuotteeksi" Pohjois-Suomen strategiasta työstetään esitys multipolisverkoston kehittämistä tukevan rahaston perustamiseksi.

Oulun teknologiakylän toimintatapaa mallintava, jo 16 yksittäisestä ”poliksesta” koostuva verkosto on kasvanut 450 yrityksen, 16 000 työntekijän innovaatioympäristöksi.

Kunnianhimoa ei kehittämishankkeelta puutu, sillä polisverkon ennakoidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä jopa 700 yrityksen ja 27 000 ihmisen ympäristöksi.

Ilkka Yliniemi myöntää tavoitteen haasteelliseksi, mutta luottaa sen toteutumiseen, ”mikäli polisverkon heittämiseen saadaan Oulun ulkopuolelle suunnitellusti tukirahoitusta”.

”Sitä varten esitämme oman, samoin 60-70 miljoonan euron suuruisen kehittämisrahaston perustamista”, Ilkka Yliniemi valottaa.

Ehdotus tehdään vielä kevään aikana, kunhan selvitystyö kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista valmistuu.

”Lähdemme siitä, että esitys Sitran tukeen nojaavan rahaston perustamiseksi on mahdollisimman selkeä ja yksilöity”, Ilkka Yliniemi sanoo.

Multipolisverkoston kehittäminen ei ole komeiden kulissien rakentamista, vaan keino Oulun seudulle kasvaneen ja keskittyneen osaamisen siirtämiseksi muualle Pohjois-Suomeen. Toisaalta se on myös henkisten resurssien kokoamista Oulun seudun osaamiskeskittymän tueksi, Ilkka Yliniemi näkee.

Artikkelin lähde Kaleva