Maa-ainesten ottoon vaaditaan ohjausta

Pohjois-Pohjanmaalla puuttuu edelleen tietoa ottoalueista

Tuomo-Juhani tapio

OULU Maa- ja kiviainesten otto on edelleen suunnittelematonta ja sattumanvaraista Pohjois-Pohjanmaalla. Maankäyttöä ohjaavaan maakuntakaavan luonnokseen on sisällytetty ainoastaan Vasikkasuon ottoalue Kiimingin ja Haukiputaan rajalla.

Lopulliseenkaan kaavaan aluevarauksia on tuskin luvassa enempää, sillä päivitetyt inventoitintiedot alueista puuttuvat.

Luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen sanoo, että tilanne on tiedostettu myös ympäristöministeriössä.

”Sieltä on annettu ymmärtää, että työ on tältä osin puutteellista”, hän sanoo.

Kaakisen mielestä muutama vuosi sitten uudistettu maa-aineslaki selkeytti villiksi päässyttä maa-ainesten ottoa, mutta riittävää suunnitelmallisuutta sekään ei toiminnalta kuitenkaan edellytä.

Pohjois-Pohjanmaalla käytetään erilaisia maa-aineksia runsaat kolme miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Voimassa olevia ottolupia on tällä hetkellä yli 700. Määrät ovat valtakunnallisestikin suuria.

Erityisen merkittävää maa-ainesten tarve ja käyttö on Oulussa ja sen lähiympäristössä. Sedun voimakkaan kasvun myötä käytön uskotaan lisääntyvän entisestään lähivuosina.

Kestävää käyttöä

Hydrogeologi Mikko Jaako Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta pitää tilannetta huolestuttavana. Hänen mielestään maakunnallisen maa-ainespolitiikan suuntaviivat pitäisi määritellä maakuntakaavassa.

”Kyseessä on sen luokan maankäyttö, että siltä voi ja pitää edellyttää suunnitelmallisuutta. Maa-ainekset ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, ja niitä tulee käyttää ohjatusti, säästeliäästi ja muuta luontoa ja ympäristöä vaarantamatta”, hän sanoo.

Kestävän käytön periaatteet voivat hänen mielestään toteutua vain kun on olemassa riittävästi tutkimuksiin perustuvaa tietoa ottoalueista ja hyödyntämisen ehdoista.

Maakunnassa on hänen mukaansa ihan riittävästi huonoja esimerkkejä menneiltä vuosilta.

”Meillä on kymmeniä vanhoja ottoalueita, jotka ovat pahimmillaan todellinen ympäristöriski”, hän sanoo.

Raha ratkaisi

Paikkatietopäällikkö Rauno Malinen Pohjois-Pohjanmaan liitosta myöntää, että luonnosvaiheessa olevassa maakuntakaavassa on maa-ainesten ohjatun käytön kannalta puutteita. Vielä voimassa olevaan seutukaavaan alueita on merkitty, mutta sellaisinaan niitä ei voida siirtää uuteen kaavaan.

Riskit ovat hänen mielestään kuitenkin hallinnassa.

”Lupaviranomaiset eivät myönnä lupia mikäli käyttö vaarantaa esimerkiksi pohjavesiä”, hän sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus torjui viitisen vuotta sitten ympäristöministeriön tarjouksen osallistua valtakunnalliseen maa- ja kiviainesten sekä pohjavesien inventointiohjelmaan, Poski-projektiin.

Syynä oli ohjelman kalleus ja inventoitavan alueen suppeus. Runsaat 160 000 euroa maksanut selvitys olisi kattanut ainoastaan Oulun seudun ja muutamat lakeuden kunnat.

Malinen arvioi että koko maakunnan kattava alueiden inventointi maksaisi useita miljoonia euroja.

”Pelkästään Vasikkasuon ottoalueen yleissuunnitelman teko maksaa runsaat 160 000 euroa”, hän sanoo.

Hyvä esimerkki

Pääasiassa Haukiputaalla, mutta osittain myös Kiimingin puolella sijaitsevan Vasikkasuon ottoalueesta valmistuu kattava yleissuunnitelma vielä tänä keväänä. Alue on maakunnallisesti ylivoimaisesti suurin ja merkittävin.

Jo vuosia käytössä olleelta alueelta rahdataan lähinnä Oulun ja sen ympäristön tarpeisiin noin 300 000 kuutiota soraa ja kiviaineksia vuodessa. Määrä vastaa noin kymmenettä osaa koko maakunnan vuosittaisesta maa-ainesten käytöstä.

Vasikkasuon maa-ainesten on laskettu riittävän jopa useamman kymmenen vuoden tarpeisiin.

Yleissuunnitelman laatiminen alueelle on koettu tarpeelliseksi, jotta ottotoiminta olisi suunnitelmallista, taloudellista ja ekologisesti kestävää. Myös alueen jälkikäyttö vaatii ohajusta.

Hankala alue

Ongelmalliseksi Vasikkasuon tekee se, että lähistöllä on Natura 2000- ohjelmaan lukeutuvia soita, tärkeä pohjavesialue, arvokkaaksi luokiteltu Kiiminkijoen vesistöalue sekä lähivuosina rakennettava Isokankaan virkistysalue.

Alueella on todettu olevan myös mustaliuskeita. Liuskeen sisältämä happamoitumista aiheuttava rikki yhdessä mahdollisten raskasmetallien kanssa on merkittävä ympäristöriski, ja siksi sen rajaamista ottoalueen ulkopuolelle pidetään tärkeänä.

Suunnittelutyön vetovastuu on maakunnan liitolla. Työhön ovat osallistuneet lisäksi Haukiputaan ja Kiimingin kunnat, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Oulun kaupunki.

Vastaavia suunnitelmia on jatkossa tarkoitus laatia myös muille tärkeimmille ottoalueille.

Maa-aineksia ja pulmia.Vasikkasuolta otetaan Oulun ja lähiympäristön tarpeisiin soraa ja kiviaineksia vuodessa noin 300 000 kuutiota. Pulmia aiheuttaa se, että alueen lähettyvillä sijaitsee Natura 2000 -ohjelmaan lukeutuvia soita sekä tärkeä pohjavesialue.

Tapio Maikkola

Artikkelin lähde Kaleva