Amattitutkintojen tasoa yhtenäistetään

Ammatillinen aikuiskoulutus suuntautuu näyttötutkintoihin

Maria Aitamurto

OULU Opetushallitus yhtenäistää ammatillisten näyttötutkintojen vaatimustasoa.

Opetusneuvos Olli Hautakosken mukaan osaamisvaatimuksia muun muassa tarkennetaan yksiselitteisemmiksi.

”Lukeepa tutkinnon perusteiden osaamisvaatimuksia virkamies, työnantaja, opettaja tai tutkinnon suorittaja, kaikki ymmärtävät osaamisvaatimukset samalla tavalla. Voimme olla varmoja, että näyttötutkinnot ovat samantasoisia ja yhtä vaativia joka paikassa”, Hautakoski perustelee uudistuksia.

Hän korostaa, että muutokset eivät tarkoita, että tähän mennessä tutkinnon suorittaneet eivät olisi ammattilaisia.

Hautakosken mukaan muutostarpeita on monella alalla. Yksi syy on ajantasaistaminen: joillain aloilla kuten tietotekniikassa kehitysvauhti on kovaa. Toisaalta hissiasentajan ammattitutkinnon perusteet uudistuvat, koska hissien turvallisuusmääräyksiä koskeva lainsäädäntö on muuttunut.

Hotelli- ja ravintola-alalla vaatimuksia uudistettiin muutama vuosi sitten, koska kentällä haluttiin koulutuksesta valmistuvan valmiimpia ihmisiä, kertoo keittiömestari, ravintola-alan kouluttaja Pekka Pääkkönen Oulun aikuiskoulutuskeskuksesta. Esimerkiksi käytännön koulutusta on nyt enemmän.

Tutkintovaatimusten uudistamisessa yksi suunta on laaja-alaistaminen. Talonrakennusalalla ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet ja tutkinnot muuttuneet laaja-alaisemmiksi.

Pääkkönen kertoo, että laaja-alaisuutta on myös hotelli- ja ravintola-alalla. ”Työelämä toivoi, että tarjoilijakin osaisi paremmin kertoa, mikä on hyvää ruokaa, ja kokkien pitäisi osata ravintolasalipuolen asioita ja olla taitavia asiakaspalvelijoita”, hän kuvaa.

Vaateet työelämästä

Hautakosken mukaan marssijärjestys on se, että työelämä sanoo, mitä pitää osata. Toisin sanoen työelämä asettaa tutkinnoille tavoitteet. Työelämän edustajat ovat mukana tutkintotoimikunnissa ja näyttötutkintojen arvioinnissa.

Opetusneuvos Risto Hakkarainen muistuttaa, että ammatillisten näyttötutkintojen synnyttämisen taustalla oli aikanaan työelämästä tullut kritiikki aikuiskoulutuksen laadusta.

Kone- ja metallialan valtakunnallisen tutkintotoimikunnan puheenjohtaja Matti Johansson toteaa, että työelämällä on mahdollisuus saada tutkinnoista kunnollinen tulos eli tutkinnon suorittajat osaavat juuri ne taidot, mitä työelämä vaatii. ”Ei jätetä oppilaitoksia ja opettajia yksin, vaan pidetään yhteyttä. Näin saadaan parhaiten vaikutettua ja saadaan tuloksiakin”, tarkentaa Componenta Oyj:n tutkimuspäällikkö Johansson.

Hänen mukaansa kaikilla aloilla työelämän ja oppilaitosten välillä ei tehdä riittävästi yhteistyötä.

”Vaikea oppilaitoksissa on tehdä suunnitelmia tutkintoja ja opiskelijoita varten, jos ei tiedetä, mihin tarpeeseen niitä tehdään. Kentältä pitää tulla apua”, Johansson toteaa ja sanoo, että parannusta voisi joillain aloilla tapahtua sekä oppilaitoksissa että työelämän puolella.

Kirjatiedolla ei selviä

Kirjaa pänttäämällä näyttötutkinnossa ei menesty ja käytäntö on hallittava, vaikka varsinaista työkokemusta tutkintoja varten ei vaadita, opetusneuvos Olli Hautakoski korostaa. Hänen mielestään tutkintovaatimuksiin ei ole tarvetta lisätä työkokemusta.

”Ei tutkinnossa nytkään pärjää ilman työkokemusta. Jos henkilö ei ole tehnyt töitä, on hyvin epätodennäköistä, että hänen työnopeutensa olisi sitä tasoa, mitä ammattimieheltä vaaditaan. Se vaatii harjaantumista”, Hautakoski arvioi.

Hän muistuttaa, että näyttötutkinnossa kysytään myös, miksi kokelas teki jonkun toimenpiteen niin kuin teki. ”Selviää, hallitseeko tutkinnon suorittaja työn taustalla olevan teorian.”

Suosio kasvaa

Opetusneuvos Risto Hakkarainen sanoo, että tutkintovaatimuksia uudistetaan tänä vuonna niin, että voimaan ei jää yli viisi vuotta vanhoja perusteita. Työn alla on muun muassa koko teollisuussektori. Kaikkiaan erilaisia tutkintonimikkeitä on noin 380. Viime vuosina tutkintoperusteita on uusittu noin viidenkymmenen kappaleen vuosivauhtia.

Osallistujamääränsä perusteella ammatilliset näyttötutkinnot ovat vakiinnuttaneet asemansa. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2001 kokeisiin osallistui 42 000 aikuista. Luku on kymmenentuhatta enemmän kuin vuonna 2000.

Hakkaraisen mukaan kasvu johtuu siitä, että ammatillista aikuiskoulutusta suunnataan näihin tutkintoihin.

Eniten tutkintoja suoritetaan tekniikan alalla. Viime vuosina palvelualat ja erityisesti kaupallinen ala ovat nostaneet osuuttaan tutkintojen määrissä, samoin terveysala.

”Vaatimuksia syytä päivittää”

OULU Näyttötutkinnot vastaavat työelämän vaatimuksia, jos tutkintojen perusteita päivitetään riittävän usein, pohtii JMC Tools Oy:n Ruukin tehtaan päällikkö Guy Lindell.

”Työpaikalla käydään läpi asiat, jotka pitää osata ja jotka työnantajia eniten kiinnostavat. Tutkintovaatimuksia on syytä päivittää aika usein”, Lindell pohtii.

Hän kiittelee, että näyttötutkinnon suorittaminen kehittää työntekijää ammatillisesti. ”Tulee myös enemmän varmuutta itselle, että osaa tehdä asiat”, hän sanoo.

JMC Tools Oy:ssä oppisopimuksella työskentelevä Tuomo Niemikorpi on suorittanut valmistustekniikan osaamisalalla kone- ja metallialan ammatillista perustutkintoa. Niemikorpi kertoo, että näyttötutkinnossa vaaditut asiat ovat suureksi osaksi tuttuja työmaalta. Oulun aikuiskoulutuskeskuksessa on lisäksi pohdittu, mitä asioita täytyy harjoitella tutkintoa varten enemmän koulussa.

”On hyvä katsoa muunlaistakin kuin työssä tulee vastaan. Tulevaisuudessa saattaa tarvita monipuolisempaa osaamista”, hän miettii.

Joissain tapauksissa kone- ja metallialan ammatillisissa perustutkinnoissa kysytään asioita turhan laajalta alalta, arvelee kouluttaja Pasi Niemelä Oulun aikuiskoulutuskeskuksesta. ”Työ voi olla kapea-alaisempaa. Esimerkiksi jos työskentelee koneistamossa, tutkinnossa voidaan vaatia taitoja levytöistä ja hitsaustöistä - ja toisinpäin”, hän kertoo. Hänen mielestään olisi hyvä, jos tutkintokokelas voisi paremmin keskittyä johonkin alueeseen.

Niemelä pohtii myös sitä, että työpaikoilla ei aina ole mahdollisuutta opettaa tutkintokokelaalle kaikkia osa-alueita. ”Ei ole neuvojia, vaikka asioita olisi hyvä harjoitella työpaikallakin. Toisaalta oppilaitoksissa on ongelmia opetuksen järjestämisessä, kun valinnaisia vaihtoehtoja on niin paljon”, Niemelä kuvaa tilannetta.

Hän arvioi, että näyttötutkintojen vaatimustasoissa on eroja. Toisen kohdalle voi osua samaan tutkintoon johtava koe helpompana kuin toiselle. ”Toivoa sopii, että tehtävien vaativuustaso tasaantuisi”, hän toteaa. (MKA)

Artikkelin lähde Kaleva