Tasaisen kehityksen takuumies

60-vuotias

Aarne Karvonen Alavieskassa.

Jo 27 vuotta Alavieskan kuntaa luotsanneen kunnanjohtaja Aarne Karvosen hillitty rauhallisuus viestii tasaisen tien kulkijasta, joka ei turhia riskejä ota. Työn tulokset kuitenkin puhuvat puolestaan: Alavieska mennä porskuttaa terveesti eteenpäin.

Kun hänen kanssaan keskustelee esimerkiksi kunnan roolista elinkeinojen kehittämisessä, keskustelussa vilahtelevat sanat ”hallittu riskinotto” ja ”kunnan voimavarojen mukaan”. Nämä sanat kertovat hyvin Aarne Karvosen linjasta johtajana.

”Siihen on menty, että kunnan on oltava yrityshankkeissa mukana. Niin on Alavieskassakin tehty, ja on saatu sekä menestystä että takapakkia. Tällä hetkellä tilanne on normalisoitumassa”, Karvonen sanoo.

Hän korostaa, ettei yrityshankkeisiin ole lähdetty yltiöpäisesti, vaan kunnan voimavarojen rajoissa.

”Kuntien riskinotto yrityshankkeissa näyttää lisääntyvän. Itse näen rajan siinä, että kunnan tuen ei pidä vääristää kilpailua eikä tuen määrä saa vaarantaa kunnan taloutta.”

Kuntatalous on asia, johon Karvonen useamman kerran viittaa. Hänen mielestään kestävä kuntatalous on tärkein tekijä, jolla pieni kunta lunastaa itsenäisyytensä. Samalla se turvaa riittävän palvelutuotannon.

Yhden uudistusehdotuksen Aarne Karvonen kuitenkin nostaa esille. Hänen mielestään erikoissairaanhoito tulisi siirtää kuntien hallinnasta valtion hoiviin.

”Pienten kuntien kantokyky ei ole erikoissairaanhoidon yllättäviin menoihin nähden riittävä. Muutama vakava sairaustapaus saattaa heiluttaa pahasti pienen kunnan budjettia”, hän toteaa.

Alavieskan kunnan talous on Karvosen aikana pysynyt hyvässä kunnossa. Velkamäärä on hallinnassa eikä muitakaan suuria riskejä ole kasaantunut.

”Se on alavieskalaista politiikkaa. Maltillista ja harkittua. Minulla itselläni ei ole ollut tuskaa muuttaa tätä linjaa. En silti koe, että olisimme jotenkin sisäänpäin lämpiävä tai uinahtanut kunta.”

Pitkän linjan johtajana Aarne Karvonen arvostaa demokratiaa ja luottamushenkilöiden panosta kunnan kehittämistyössä. Takavuosina Alavieskassakin oli vielä noin 20 lautakuntaa, kun määrä on nyt vähennetty 4:ään.

”Nykyinen järjestelmä on sikäli parempi, että niin kunnanhallituksessa kuin lautakunnissakin on runsaasti valtuutettuja. He ovat nimenomaan kansan valitsemia, ja heidän kauttaan demokratia aidoimmin toteutuu.”

Alavieskankin kohdalla heitetään aika ajoin ilmaan ajatus kunnan liittämisestä johonkin toiseen kuntaan. Aarne Karvonen näkee kuntaliitoksessa ainakin erään merkittävän vaaran.

”Kuntalaisten omaehtoinen toiminta on tällaisessa pienessä kunnassa voimakasta. Vapaaehtoistyö on suuri voimavara, joka saattaisi isossa kuntayksikössä hiipua.”

Pitkäaikaisena Kalajokilaakson Talousalueen Liiton to-toiminnanjohtajana Aarne Karvonen on sisäistänyt alueellisen kuntayhteistyön merkityksen. Hän odottaa, että seutukuntatyö tiivistyy ja tuottaa tuloksia, joilla koko alueen näkyvyyttä ja vetovoimaa voidaan parantaa.

Aarne Karvonen kuuluu niihin kunnanjohtajiin, joihin kuntalaiset uskaltavat ottaa yhteyttä aivan tavallisissa asioissa. Kaupassa tai lenkkipolulla tartutaan hihasta.

”Minusta näin kuuluu ollakin”, Karvonen sanoo.

Puolangalla syntyneelle Karvoselle Oulun läänin eteläosasta on tullut jo kotiseutu, sillä hän tuli Oulaisiin Revon Sähkölle töihin pian keskikoulun jälkeen. Opiskelunhalu ajoi miehen muutamaksi vuodeksi opintielle, mutta hän palasi valmistuttuaan Merijärvelle kunnansihteeriksi.

Ennen Alavieskaan tuloa väliin mahtuu vielä muutama vuosi Ylivieskassa terveyskeskuksen talouspäällikön ja Oulaisten kaupunginkamreerin tehtävissä.

Hänelle tärkeimpiä harrastuksia ovat luonnossa liikkuminen metsästyksen ja marjastuksen merkeissä, lenkkeily ja lehtien lukeminen. Hän on toiminut pitkään myös paikallisessa Lions-clubissa.

Syntymäpäivävastaanottoa Aarne Karvonen ei tällä kertaa järjestä, vaan viettää merkkipäivää lauantaina perhepiirissä.

SEPPO KANGAS

Seppo Kangas

Pitkä ura. Aarne Karvonen on johtanut Alavieskan kuntaa vuodesta 1975 lähtien.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva