Aluepolitiikkaa tarvitaan kipeästi

50 vuotias

Kyösti Juujärvi Utajärvellä.

Kun Kyösti Juujärvi sanoo, että haluaa sydämestään tehdä työtä pohjoisten, syrjäisten alueiden puolesta, se kuulostaa uskottavalta. Suomen ensimmäisen laatukunnan päällikkö uskaltaa myös myöntää, että kunnanjohtajan virkaan sisältyy paljon valtaa.

Vuodesta 1990 Utajärven kunnanjohtajana toiminut Juujärvi on syntyisin Kemijärven Juujärven kylästä. Lukio, armeija ja kansantaloustieteen opinnot toivat miehen Ouluun, eikä veri ole vetänyt pois Pohjois-Pohjanmaalta sen jälkeen.

Toimittajankin ammattia kokeillut ja opettajan uraa harkinnut Juujärvi kotiutui kunta-alalle Limingassa ja Lumijoella, jonka kunnanjohtajana hän oli viisi vuotta ennen Utajärvelle tuloaan.

”Kunnanjohtajan tehtävä on vaativa. Siihen sisältyy paljon enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin laissa luetellaan. Paljon on kiinni omasta persoonasta.”

Juujärvi tähdentää, että kun 3 300 asukkaan kunnassa on toteutettu ennakkoluulottomasti esimerkiksi uusia perusturvan malleja ja kunnan palveluille hankittiin ainutlaatuinen sertifikaatti, on utajärveläisten syytä olla itsestään ylpeitä.

”Mikään ei tule täällä itsestään ja ilmaiseksi. Kun kasvukunnissa vain ohjaillaan kasvua sopivaan suuntaan, täällä on pärjättävä vähenevällä väellä, omalla osaamisella ja tiukan talouden puristuksessa. Vahva yksityinen sektori puuttuu, joten kunnan rooli korostuu kaikessa.”

Kyösti Juujärvi vakuuttaa, että yhdessä sovitut kunnan arvot ja visio eivät ole pelkkää sanahelinää. Koko kunta halutaan pitää elävänä, palvelut jakaa mahdollisimman tasapuolisesti.

”Rokua on meille tärkeä voimavara. Sen kehittämistä ja kunnan satsauksia sinne on myös arvosteltu. Se on ymmärrettävää, ja keskustelua tarvitaan. Kuitenkin esimerkiksi kouluverkon kehittämisessä emme ole tehneet äkkiratkaisuja, vaan asiat harkitaan monelta kantilta ja erittäin huolellisesti.”

Juujärvi pitää Rokua nousua merkittäväksi kuntoutus- ja matkailupaikaksi huippuesimerkkinä kuntien välisestä yhteistyötä. Utajärvi, Muhos ja Vaala eivät lähteneet asiassa kilpasille vaan tekivät alueen menestyksen yhdessä muiden kumppaneiden kanssa.

”Iin seutukunnan eli tulevan Oulun kaaren roolikin on selkeytymässä ja yhteistyö menee hyvää suuntaan.”

Maa- ja seutukunnallisilta päättäjän paikoiltakin nykymenoa katselevan miehen mielestä Suomessa tarvitaan aktiivista aluepolitiikkaa nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Keskittymiskehityksen haitoista maksavat sekä väkeä menettävät että saavat kunnat, kun Suomea rakennetaan kahteen kertaan.

”Valtio on tehnyt jotain, mutta ei tarpeeksi. On tehtävä selväksi, ettei kaikkea valtaa voi antaa markkinavoimille. Eivätkä hyvätkään aluekehitysohjelmat toimi, jos niihin ei saada mistään rahaa.”

Kyösti Juujärvi ihmettelee, miksei vieläkään ole tehty kunnollista selvitystä varallisuusvirtojen liikeistä Suomessa. Hän on vakuuttunut, että selvitys lopettaisi puheet siitä, että Etelä-Suomi elättää köyhää pohjoista.

”Lunastamatta on yhä myös lupaus selvittää kunnan ja valtion oikeudenmukaiset maksuosuudet kansalaisten palveluiden tuottamisessa”, hän muistuttaa.

Sertifikaattien ja standardien jälkeen Utajärvellä suunnitellaan taas uutta. Nyt puheissa vilahtelee sisäinen yrittäjyys. Siinä jokaiselle kunnan työntekijälle annettaisiin nykyistä enemmän valtaa ja vastuuta omasta työstään, ja hyvistä saavutuksista myös palkittaisiin.

Kyösti Juujärvi viettää syntymäpäiväkutsujaan Rokuan Kuntokeskuksessa tänään kello 13 alkaen.

PETRI HAKKARAINEN

Petri Hakkarainen

Valtteja on. Kyösti Juujärvi uskoo, että puhdas luonto, turvallisuus ja viihtyvyys tulevat yhä tärkeimmiksi arvoiksi asuinpaikkaa valittaessa.

Artikkelin lähde Kaleva