Artikkelin lähde Kaleva
Ihmisravinnoksi kelpaamaton kirjolohi Pyhäjoesta
Joenrannan asukkaat epäilevät veden laatua syyksi kalan korkeaan lyijypitoisuuteen
Ilkka Lappalainen
HAAPAVESI Lohijoeksi mainostettu Pyhäjoki on kokenut kovan kolauksen. Joesta pyydetty kirjolohi on tutkimuksissa osoittautunut sisältäneen runsaasti raskasmetalleja. Lyijyn määrä on jopa satakertainen normaaliin verrattuna.
Joenrannan asukas, kalastaja Veli Jaakola epäilee Pyhäjoen kuntoa syyksi kalan raskasmetallipitoisuuksiin. Muistissa on vuosi sitten tapahtunut ekologinen katastrofi; Haapaveden jätevedenpuhdistamo petti ja Valion meijerin jätevedet valuivat valtoimenaan jokeen kuukausien ajan.
Pitkin viime asukkaat penäsivät viranomaisilta, kelpaako joesta pyydetty kala syötäväksi. Tältä pohjalta tehtiin tutkimus, jossa selvitettiin kalojen raskasmetallipitoisuudet. Tutkittavaksi saatujen särkien, haukien ja ahventen joukossa oli yksi 1,3 kiloa painanut kirjolohi.
”Kuin jalat olisi lyöty alta pois”, kommentoi Pyhäjoen kalastusalueen isännöitsijä Kari Ojala tietoa epänormaalista kirjolohesta. Pyhäjoen kunnostamiseksi houkuttelevaksi virkistyskalastusjoeksi on tehty työtä vuosia.
”Joen nuhraantunutta mainetta piti yrittää korjata ensi kesänä järjestettävällä suurella kalastustapahtumalla. Vaikka tutkittu kirjolohi osoittautuisi yksittäistapaukseksi, joen maineen kannalta se on ikävä asia. Sen vaikutusta ei voi rahassa mitata”, Ojala sanoo.
”Nyt on juurta jaksain selvitettävä, mistä raskasmetallit ovat tulleet. Jos ne ovat joen pohjasta, tilanne on tosi vakava”, Kari Ojala toteaa.
Joen yläjuoksulla on Pyhäsalmen kaivos sekä Fortumin turvevoimalaitos. Tutkimuksin on todettu jokiveden sähkönjohtokyky hyväksi, mitä pidetään merkkinä siitä, että vedessä on metalleja.
Jotain on pielessä
Tutkittu kirjolohi on vielä yksittäistapaus. Mutta ainakin ranta-alueen asukkaille ja kalamiehille se on vakava viesti siitä, että kaikki ei ole hyvin.
Haapaveden kaupungin ympäristötarkastaja Harri Heikkilä arvioi syyn kirjolohen metallipitoisuuksiin voivan olla yhtä lailla vedessä kuin kalankasvatuslaitoksella, mistä lohi tuotiin viime kesänä.
Jos syy on joen veden laadussa, Heikkilän arvion mukaan sen pitäisi näkyä myös luonnonkaloissa. Samaan aikaan pyydetyissä ja tutkituissa luonnonkaloissa ei havaittu mitään normaalista poikkeavaa.
Veli Jaakola myöntää kalastusinnon hieman hiipuneen jätevedenpuhdistamon paukahdettua. Kalaa joesta saa eikä kylmän veden aikaan sen laadussakaan ole ihmisaistein havaittavaa vikaa. Tosin jotkut ovat jo aikaisemmin epäilleet saavansa iho-oireita kirjolohen syömisestä.
Vaikka kirjolohi on lohikala ja sen pitäisi syödä kalaravintoa, kalankasvattajat otaksuvat sen saattavan panna suuhunsa miltei mitä vain, kun se istutetaan luonnon vesiin.
Kalankasvattamossa tarjotaan kaloille pääasiassa Raision herkkua eli ostorehua, jonka ainakin pitäisi olla tutkittu ja vapaa raskasmetalleista.
Kirjolohi yllätti
Tutkimuspäällikkö Matti Verta Suomen ympäristökeskuksesta odottaisi uusia tutkimustuloksia ennen kuin vetäisi johtopäätöksiä. Vaikka hän myöntää nyt tutkitun kirjolohen kantaneen lyijyä jopa satakertaisen määrän normaalitasoon verrattuna.
Lyijy on hermomyrkky ja vaarallinen ihmiselle. Yksittäisen, suurenkin määrän lyijyä sisältävän kalan syömisestä ei pitäisi olla haittaa ihmiselle.
Verta sanoo EU:n raja-arvojen perustuvan varmuuskertoimiin. Tämä tarkoittaa sitä, että aineista saattaa olla seurauksia vain jos syö metallipitoisia kaloja paljon ja pitkään.
Kysymykseen, voiko tällaista kalaa syödä, biologi Mirja Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta vastaa: ”Odottaisin uusien tutkimusten tuloksia, ja katsoisin vasta sitten.”
Verta pitää kirjolohta yleensä hyvänä ruokakalana. Orgaanisten yhdisteiden ja elohopean määrä kirjolohessa on tavallisesti alhaisempi kuin luonnonkalassa, koska niille annetaan yleensä puhdasta ruokaa.
”Siinä mielessä tämä oli yllätys”, Virta toteaa.
Epäilyttää. Haapaveden Mieluskylällä asuva Veli Jaakola kertoo Pyhäjokivarren asukkaiden epäilen joen kalojen laatua.
Ilkka Lappalainen
Maine koetuksella. Pyhäjokea on kunnostettu virkistyskalastusjoeksi viime vuodet. Raskasmetallia sisältäneen kirjolohen löytyminen on kova kolaus lohijoen maineelle.
Ilkka Lappalainen
Kirjolohi ylitti EU:n raja-arvot
Haapaveden Haapakoskelta Pyhäjoesta lokakuussa pyydetty kirjolohi tutkittiin Raahen elintarvikelaboratoriossa.
Kirjolohen lyijypitoisuus (1,085 mg/kg) ylitti uuden EU:n raja-arvon jopa viisinkertaisesti. Kala luokiteltiin ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi.
EU on hyväksynyt enimmäispitoisuudet kalalle: lyijy 0,2 mg/kg; kadmium 0,05 mg/kg ja elohopea 0,5 mg/kg.
Muut tutkitut näytteet - luonnonkalat - alittivat raja-arvot.
IL
Artikkelin lähde Kaleva