Pendolino porhaltaa Ouluun loppuvuodesta

Nopea yhteys Pietariin ei toteudu Putinin toivomassa aikataulussa

Heino Ylisipola

HELSINKI Pendolino-juna pääsee porhaltamaan pääkaupungista Ouluun ja takaisin vasta loppusyksystä.

VR-Yhtymä Oy:n pääjohtaja Henri Kuitunen on erittäin niukkasanainen Pendolinon Oulun-liikenteestä. Hän toistaa, että liikenne on luvattu aloittaa vuonna 2002 ja siitä pidetään kiinni.

Hän myöntää, että joulun alla sattunut laivahaveri, jossa yksi Pendolino-juna meni rikki, vaikuttaa osaltaan myös Oulun liikenteeseen.

”Se Pendolino oli Suomen pakasta, mutta ei sillä yksinään niin suurta merkitystä ole.”

Pohjanmaalla kuitenkin odotetaan nopeaa junayhteyttä Helsinkiin?

”Oulun liikenteen aloitus menee loppuvuoden puolelle eli koivusta on jo lehti lähtenyt”, suostuu Kuitunen paljastamaan.

Kaavailtuun neljän tunnin matka-aikaan ei alussa päästä, vaan matkaan kuluu noin kuusi tuntia. Matkalla on liian paljon tasoristeyksiä parhaimmillaan yli 200 kilometriä tunnissa suihkivalle Pendolinolle.

Kuitunen kuitenkin lupaa, että vielä tällä kymmenluvulla Pendolinon matka-aika Oulun ja Helsingin välillä on mahdollista supistaa neljään tuntiin.

Oulun ja Helsingin välisessä joukkoliikenteessä Finnair on kuitenkin tällä hetkellä markkinajohtaja.

Putinin toive liian tiukka

VR:llä on myös toiseen suuntaan eli itään suunnitteilla nopea yhteys. Venäjän presidentti Vladimir Putin esitti taannoisella Suomen vierailullaan, että Helsingin ja Pietarin välinen junamatka pitäisi puristaa kolmeen tuntiin.

Putin toivoi, että yhteys olisi käytössä jo 2003, jolloin Pietari viettää 300-vuotisjuhliaan.

”Ei onnistu kolmeen tuntiin tuossa aikataulussa. Kun teemme töitä, voimme päästä lähelle neljää tuntia. Hankkeeseen ei ole vielä saatu rahoitusta. Suomen ja Venäjän hallitusten välinen talouskomissio käsittelee asiaa ja päätöksiä odotetaan tämän kevään aikana”, selvittää Kuitunen.

Kuitusen mukaan kolmen tunnin matka-aika on realistinen aikaisintaan vuonna 2006.

VR luottaa nopeuteen

VR pitää jatkossa tärkeimpänä kilpailuvalttinaan nopeutta. Nopeilla yhteyksillä se aikoo saada lisää matkustajia.

”Junayhteys on turvallinen, hinnallisesti kilpailukykyinen, palvelu on hyvää ja junassa voi tehdä koko matka-ajan töitä. Kun ratoja saadaan kuntoon, niin aikataulut tulevat keskeiseksi kilpailutekijäksi”, kehuu Kuitunen yhtiötään.

Myös uusi ja entistä monipuolisempi kalusto on Kuitusen mukaan keskeisiä kilpailutekijöitä. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että junamatkustaja saa etuistuimen selkänojaan pienen näyttöruudun, josta voi seurata esimerkiksi elokuvia.

Yksityistäminen saisi odottaa

VR on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka hallinnollisesti kuluu viestintä- ja liikenneministeriön alaisuuteen. Pari vuotta sitten valmistui työryhmän esitys, jossa linjattiin VR:n yksityistämistä.

Kuitunen ei suuresti innostu yksityistämissuunnitelmista.

”Yksityistämistä pitää kysyä meidän omistajaltamme eli valtiolta. Valtakunnallista joukkoliikennettä harjoittava yhtiö ei kuulu kaikkein tyypillisimpien pörssiyhtiöiden joukkoon.”

Saksassa valtiollisella rautatieyhtiöllä Deutsche Bundesbahnilla on ohjelmia jopa pörssilistautumisesta, mutta mitään konkreettista aikataulua yhtiö ei ole vielä esittänyt.

Britanniassa yksityistäminen on pisimmällä Euroopassa. Siellä rataverkon omistajasta Railtrack-yhtiöstä tehtiin 1990-luvun puolivälissä pörssiyhtiö. Kokemukset eivät ole olleet kehuttavia: rataverkko on kehnossa kunnossa, junat myöhästelevät ja kiskoilla on sattunut myös onnettomuuksia.

Toisaalta EU vaatii, että jäsenmaiden on avattava myös raideliikenteensä kilpailulle.

”Euroopasta ei löydy selkeätä kilpailuttamismallia, jossa olisi hyvin onnistuttu”, painottaa Kuitunen.

Suomessa raideliikenteen yksityistämisestä ei ole pitkään aikaan puhuttu mitään.

”Katsotaan täällä Suomessa rauhassa, miten maailmalla edetään yksityistämisessä. Ei meidän tarvitse olla siinä asiassa etujoukossa”, toppuuttelee Kuitunen.

Suomen eteläinen naapurimaa Viro yksityisti oman rautatieyhtiönsä EVR:n (Eesti Vabarigi Raudtee) niin, että yhtiön enemmistö myytiin ulkomaille ja Viron valtiolle jäi vain kolmannes yhtiöstä. Lopulta kävi niin, että tarjouskilpailun voittanut kansainvälinen yritysryhmä ei pystynytkään lunastamaan EVR:ää.

Kuitunen kertoo, että myös VR oli kiinnostunut Viron kansallisen rautatieyhtiön ostamisesta.

”Tutkimme yhtiön ja tulimme siihen tulokseen, että emme olisi saaneet siitä kannattavaa, sillä hinta oli useita satoja miljoonia markkoja.”

Pendolinoihin miljardioptio

VR:llä on työn alla tai vireillä useita miljardi-investointeja.

Maaliskuun loppuun mennessä VR:n pitää ratkaista, käyttääkö se Pendolino-junien ostoon oikeuttavan jatko-optionsa. VR:llä on optio vielä 15 Pendolinoon.

Yksi Pendolino maksaa noin 80 miljoonaa markkaa eli kyseessä on noin 1,2 miljardin markan kauppa.

Ensi kesänä VR:n päätettäväksi tulee kaupunkijunien hankintaan liittyvä optio. Nekin junat ovat tulossa Italiasta Pendolinojen tavoin. Optio on 40 kaupunkijunaan, joista jokainen maksaa runsaat 30 miljoonaa markkaa.

Kerava-Lahti -oikorata on edennyt jo suunnitteluvaiheeseen. Radan kustannukset ovat kaksi miljardia markkaa.

Tuleva nopea yhteys Pietariin vaatinee sekin aikanaan miljardirahoituksen.

VR:llä on ollut kesäisin tilausjunaliikennettä Joensuun ja Petroskoin välillä. Kuitunen kertoo, että aika ajoin sitä on toivottu ympärivuotiseksi, mutta matkustajamäärät ovat vielä liian pienet.

Venäjän puolella Karjalan oikorata alkaa olla valmis. Venäjän Kotskomasta on kevään aikana aukeamassa Vartiuksen kautta uusi junayhteys Suomeen. Se palvelee vain tavaraliikennettä.

”Pohjoisessa keskustellaan Sallan radasta. Nyt tarkastellaan mahdollista junayhtyettä Sallasta Venäjän Alakurttiin. Rataosuudesta on tehty jo aiemmin selvitys ja nyt se on tarkoitus päivittää”, kertoo Kuitunen.

Junamatkaan liputtomuus

VR:n tavaraliikenteen papereista jo 85 prosenttia siirtyy sähköisesti VR:n ja asiakkaiden välillä. Seuraavaksi paperittomuutta lisätään henkilöliikenteessä.

”Henkilöliikenteessä tavoitteemme on, että matkustajat voisivat varata ja maksaa internetin kautta junalippuja”, kertoo Kuitunen.

Liputon matkustaminen ei ole vielä junissa mahdollista kuten lentokoneissa.

Kuitusen mukaan sellainen on kuitenkin tulossa. ”Jonkinlainen tunniste matkustamisoikeudesta asiakkaalla pitää olla. Se voi olla tietty koodi kännykässä, muoviläpykkä tai osa jotain muuta korttia. Mahdollisuuksia on monia.”

VR täyttää maaliskuun puolivälissä 140 vuotta. Kuitusen mukaan tällä kertaa on tulossa pienet juhlat. Isommat juhlat pidetään vasta kymmenen vuoden päästä

Artikkelin lähde Kaleva