Kirkollisten toimitusten uudistaminen syynissä

Jarno Mällinen

OULU Oulun hiippakunnan ylimääräinen synodaalikokous keräsi maanantaina kolmisensataa pappia ja lehtoria keskustan seurakuntatalolle tekemään lausuntoa uudesta Kirkollisten toimitusten kirjasta. Lausunto valmistui ja se julkistetaan myöhemmin.

Hiippakunnan pappien ja lehtorien kanta toimitetaan kirkolliskokoukselle, jonka asettama käsikirjakomitea on vuodesta 1998 valmistellut Kirkollisten toimitusten kirjan uudistamista. Emerituspiispa Olavi Rimpiläisen johtama komitea sai työnsä valmiiksi viime toukokuussa.

Kirjaluonnos sisältää ehdotukset muun muassa kasteen, hautaamisen, vihkimisen ja konfirmaation uusiksi kaavoiksi.

Mukana on myös kaavoja erilaisiin rukoushetkiin ja siunaamistoimituksiin, esimerkiksi koulun, teollisuuslaitoksen tai toimiston siunaamiseen.

Lisäksi kirja pitää sisällään vanhoihin virsisävelmiin sepitettyjä uusia lauluja.

Ylimääräinen synodaalikokous lähestyi aihetta tuomiorovasti Heikki Karvosenojan johtaman valmistelutyöryhmän antaman lausuntoesityksen pohjalta. Siinä käsikirjaan ehdotetaan pieniä, mutta yksityiskohtaisia muutoksia.

Kirkolliskokous on pyytänyt asiasta lausunnot myös muiden hiippakuntien synodaalikokouksilta.

Luvassa liturgisuutta, mutta myös aktivointia

Käsikirjakomiteassa mukana ollut Kestilän kirkkoherra Tapio Leinonen kuvaa esitettyjä uudistuksia keskivertokansalaisen kannalta pieniksi.

”Tavallinen ihminen ei välttämättä huomaisi, että hää-, hautaus- tai ristiäiskaavat olisivat muuttuneet. Mukaan on tullut aktivointikohtia, esimerkiksi ristiäisissä esirukousta voi olla lukemassa myös joku sukulaisista tai kummeista. Tai häissä kaasolle tai bestmanille annetaan mahdollisuus Raamatun lukemiseen.”

”Hautajaisissa huomattaisiin parhaiten ehkä kaksi asiaa: uskontunnustus voi olla mukana ja siunaussanat on modernisoitu uuden raamatunkäännöksen mukaiseksi”, Leinonen kertoo.

Synodaalikokouksen avauspuheenvuorossa piispa Samuel Salmi totesi, että uusissa kaavoissa painottuu toimitusten jumalanpalvelusluonne, liturgisuus, sekä seurakuntalaisten aiempaa tiiviimpi osallistuminen.

Salmen mukaan liturgisten elementtien liittäminen esimerkiksi kasteeseen, avioliittoon vihkimiseen tai hautaan siunaamiseen on teologisesti perusteltua.

Vaarana on kuitenkin, että liiallinen liturginen korostus vieroittaa ihmisiä toimitusten sisällöstä.

Karjasillan seurakunnan kirkkoherra Juhani Lavanko näkee asian samansuuntaisesti. ”Jos seurakuntalaisten kanssa ei käydä riittävän syvälle meneviä keskusteluja toimitusten sisällöstä, jos esimerkiksi kastetilaisuus aloitetaan kylmiltään liturgisella laululla, niin se on vieraannuttava kokemus.”

Lavangon mukaan esitys lisääkin papin vastuuta ja toimituskeskustelujen merkitystä. Seurakuntalaisen kannalta tärkeää on puolestaan mahdollisuus aktiivisesti osallistua toimitusten toteutukseen.

”Kirkolliset toimitukset on viimeksi uudistettu 1980-luvun puolivälin kieppeillä. Minusta silloinen uudistus oli hyvä, enkä näe hirveästi tarvetta tälle uudistukselle. Olisi hyvä, jos kirkko avautuisi enemmän yhteiskuntaan päin eikä vain miettisi omien käsikirjojen sisältöä”, Lavanko summaa.

Jukka Leinonen

Kännykkä avuksi? Piispa Samuel Salmi pohti avauspuheenvuorossaan myös viestintäteknologian kehitystä seurakuntien palvelujen kannalta.

Artikkelin lähde Kaleva