Korkeakoulu elintärkeä Raahelle

Lääninsivistysneuvoksen mukaan koulutuksen epääminen veisi pohjan aluekeskusohjelmalta

Anne Helaakoski

RAAHE Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkosen mielestä korkeakoulutasoisen opetuksen lisääminen Raahessa on kaupungin tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä asia. Jos Raahe aikoo aluekeskusohjelmansa mukaisesti muodostua vetovoimaiseksi kasvukeskukseksi, se ei onnistu muuten kuin korkeakouluun panostamalla.

”Muuttoliikkeen veturit ovat koulutus ja työpaikat. Viime kädessä korkeakoulut ratkaisevat, mitä tapahtuu. Yrityselämä seuraa sitä, missä on koulutettua hyvää työvoimaa ja logistiset yhteydet.”

Kokkosen mukaan läänissä tiedetään, että tarvetta metallialan koulutukselle Raahessa on. Esimerkiksi Rautaruukki Steel on esittänyt omat koulutustoiveensa. Kun Rautaruukin kaltainen iso työnantaja esittää toiveita, se on viesti myös suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, toteaa Kokkonen.

Hänen mukaansa läänissä ei pidä unohtaa metalliteollisuuden merkitystä hitaan, mutta varman kasvun alana. Siksi Kokkonen tukeekin vahvasti koneinsinöörikoulutuksen ja sitä kautta Steelpoliksen kasvuedellytysten varmistamista ja alan kehitysedellytysten luomista.

Kysymys ei ole myöskään siitä, etteikö Raahesta löytyisi ammattikorkeakouluun hakijoita. Keväällä 2001 Suomen ammattikorkeakouluihin haki 291 raahelaista. Heistä 33 prosentilla ensisijainen hakupaikka oli Oulu, 23 prosentilla Raahe.

Kokkonen myöntää, että koulutuksen aloittaminen uudella paikkakunnalla on kalliimpaa kuin jos se aloitettaisiin suuressa yksikössä. Kysymys on kuitenkin myös koulutuspolitiikasta.

”Lääninsivistysneuvoksen tehtävänä on katsoa, että läänin alueella koulutus ja osaaminen kehittyy. On tärkeää, että resursseja pyritään käyttämään niin, että valtiovallan tahto uusien kasvukeskuksien aikaansaamiseksi toteutuisi.”

Kokkosen mielestä Raahe ei kestä ammattikorkeakoulun aikalisää tai kypsyttelyvaihetta. Siksi hän toivoo, että Raahe pyrkisi saamaan rattaat pyörimään.

Raahen kaupunginhallitus onkin päättänyt tehdä ammattikorkeakoulun hallitukselle esityksen metallin insinöörikoulutuksen aloittamisesta Raahessa vuonna 2003. Kokkosen mielestä vuosi 2003 on realistinen tavoite.

Rautaruukki tarvitsee konetekniikan osaajia

Rautaruukki Steelin Raahen terästehtaalla nähtäisiin mieluusti nuorisoasteen koneinsinööriopintojen sijoittuvan Raaheen. Muuntokoulutus ei yksin riitä vastaamaan terästehtaan tulevaisuuden tarpeita, kertoo henkilöstön kehittämispäällikkö Matti Hast.

”Seuraavien kymmenen vuoden aikana tehtaan ammattikorkeakoulutasoisten osaajien rekrytointitarve on 200-300 henkeä. Kun vastaavana aikana metallialalle tulee noin 80 000 vapautuvaa työpaikkaa, on osaajista kova kilpailu.”

Hastin mukaan opiskelupaikan sijaitsemisesta samalla paikkakunnalla kuin työharjoittelupaikka koituu etuja niin yritykselle, opiskelijalle kuin myös paikkakunnalle.

Hastin mielestä olisi myös hyvä, jos Raahen ammattioppilaitoksessa ja terästehtaan teollisuusoppilaitoksessa opiskellut voisi jatkaa opintojaan Raahessa.

Rautaruukki on tarjonnut ammattikorkeakoululle yhteistyötä alan koulutuksessa. Tehdas antaa tarpeen mukaan opetuskäyttöön tiloja, asiantuntemusta sekä opetus- ja laboratoriolaitteita.

Koulu-tustar-peet selvite-tään

RAAHE Oulun seudun ammattikorkeakoulu asettaa työryhmän selvittämään nuorisoasteen koneinsinöörikoulutuksen järjestämistä. Samalla tutkitaan minkälaisia tarpeita koulutukselle on Raahessa. Selvitysaikaa on kevät ja ratkaisut tehtäneen syyskauden aikana, kertoo rehtori Lauri Lantto.

Rehtorin mukaan koulutus voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2004.

Nuorisoasteen koneinsinöörikoulutuksesta on taitettu peistä raahelaisten tahojen kanssa jo pitemmän aikaa. Molemmat osapuolet myöntävät koulutuksen tarpeen, mutta sen järjestämisestä ei ole päästy yksimielisyyteen.

Lanton mukaan raahelaiset näkevät ainoana ratkaisuna sen, että nuorisoasteen koulutus käynnistettäisiin välittömästi Raahessa riippumatta siitä, mitä se maksaa ja miten se voidaan järjestää.

Oululaiset ovat esittäneet koulutuksen laajentamista Oulussa sekä opiskelijoiden ja opettajien sitouttamista Raahen yritysten tarpeeseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että opiskelijat ovat työharjoittelussa ja tekevät opinnäyte- ja harjoitustyönsä raahelaisyrityksille.

Kysymys on myös rahasta. Koulun talous on hyvin tiukilla, erityisesti Raahen päässä on ongelmia, kertoo Lantto.

”Raahessa on kovia paineita karsia menoja. Nimenomaan tietotekniikan opiskelijamäärät eivät ole toteutuneet ennakkokaavailujen mukaisesti ja siitä on seurannut aika isoja miinuksia toimintamenoissa.”

Jos Raaheen halutaan täysimittainen koulutusohjelma, puhutaan kymmenien miljoonien markkojen kustannuksista. Koska koulun rahat eivät ennestäänkään riitä, tarkoittaa se sitä, että on supistettava muualta.

Myös tasokkaan opettajakunnan saaminen on ongelma.

”Täysin virallisesti kelpoista opettajakuntaa ei ole paljoa Raahessa eikä Oulussakaan. Muodollisesti epäpätevien ja tuntiopettajien varassa ei voida kokonaan toimia. Ydinjoukon pitäisi olla vakinaista henkilökuntaa.”

Lantto haluaisikin odottaa ja katsoa, minkälaisia kokemuksia Raahessa aloitetusta insinöörien muuntokoulutuksesta saadaan. Koulutusta on räätälöity palvelemaan raahelaisyritysten tarpeita. (AKH)

Rautakouria tarvitaan. Rautaruukki Steelin Raahen tehdas tarvitsee tulevaisuudessa satoja konetekniikan alan ammattikorkeakouluosaajia.

Artikkelin lähde Kaleva