Zeppelinin suojiin jonotetaan

Lamavuodet muistissa, nyt 10-vuotiaan kauppakeskuksen tulevaisuus nähdään valoisana

Anna Mikkonen

KEMPELE Zeppelinin mainostettiin avajaispäivänä vuonna 1992 olevan pohjoismaiden suurimpia, mutta taatusti nykyaikaisin kauppakeskus. Vastaiskuna Raksilan suurtavaratalot puolestaan ilmoittivat muodostavansa ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden, jossa on tehty kauppaa jo 15 vuotta.

Zeppelinin kymmenen vuotta tulee täyteen huhtikuun 8. päivänä ja pienellä kaupungilla menee hyvin. Lamavuodetkin toki ovat yrittäjien muistissa, vaikka myynti laskikin vain kerran, vuonna 1995.

Zeppelinin kaupallinen johtaja Esko Junno ynnää viime vuoden olleen historian paras: noin 3,2 miljoonaa kävijää jätti taloon vielä hiukan kesken olevan laskennan mukaan lähes 400 000 miljoonaa markkaa. Myös alkuvuosi on lähtenyt pirteästi liikkeelle.

Pääosa asiakkaista, noin 60 prosenttia, tulee Oulun eteläiseltä alueelta. Uutena ryhmänä on pantu merkille toimihenkilöt ja päällikkötason asiakkaat. Parhaita kauppapäiviä ovat perjantai-ilta ja lauantai, jolloin kauppakeskukseen tullaan koko perheellä. Maanantai on myös muodostunut lähes perjantain veroiseksi.

Talo lähes täynnä

Vapaita neliöitä ei Zeppelinistä juuri löydy, vaikka vielä vuonna 1999 näin oli. Jos kolme vireillä olevaa suunnitelmaa toteutuvat, on maaliskuussa tyhjillään enää 15 neliön koppero. Itse asiassa tulijoita olisi nyt niin paljon, että tiloja vuokraava Kapiteeli Oy on päässyt tekemään vuokralaisten valintaa.

”Kysyntä on ollut tarjontaa suurempaa”, toteaa Kapiteelin aluepäällikkö Seppo Sevon ja sanoo pääosan kyselyistä painottuvan vaatepuolelle.

Sevonin mukaan kauppakeskuksen maineen parantamiseksi on tehty töitä, sillä laman aikana se sai loan päälleen.

Zeppelin kuuluu Kapiteelin pitkäaikaiseen sijoitussalkkuun ja vuokrien keskihinta on noin 10,5 euroa. ”Vuokrissa on päästy parempaan suuntaa”, toteaa Sevon.

Kapiteeli omistaa noin 21 000 neliön liiketiloista 54 prosenttia. Muita suurimpia omistajia ovat Vasa-Sijoituskiinteistöt Oy (Eurospar), Hans von Rettig (Halpa Halli) ja Osuuskauppa Arina.

Tiettyjä palveluja kaivataan

Zeppelinin suojista löytyy noin 90 yritystä ja niistä 24 on ollut mukana alusta asti. Liiketaloudellisista syistä lopettaneiden määrä on Esko Junnon mukaan melko pieni. Hän huomauttaa, ettei Zeppelinin yrityksillä mennyt laman aikana sen huonommin kuin muillakaan.

”Koko lama näkyi täällä konkreettisesti samassa paikassa ja antoi sen kuvan, että meneepäs Zeppelinissä huonosti. Samalla lailla yrityksiä kaatui joka puolella.”

Esko Junno muistuttaa, että moni kauppias lähti liikkeelle uudella idealla ja ilman taustatutkimuksia.

Heikompia aikoja riitti aina 1990-luvun puoliväliin asti. Selkeä nousu alkoi vuonna 1996, jolloin kaupallisia toimintoja vetämään perustettiin Zeppelinin Yrittäjäyhdistys ja ajat paranivat muutenkin koko maassa.

Zeppelinin suojissa toimivien yritysten kirjo on tällä hetkellä moninainen, mutta selkeitä puutteitakin on. Urheiluliike puuttuu edelleen, ketjuja ei ole saatu mukaan sillä heille ei ole ollut osoittaa riittävän suurta tilaa. Pikaruokapaikkoja löytyy useita, mutta bussilastillisen turisteja ruokkivalle ravintolalle olisi kysyntää.

Myös kirjakauppapalveluja kaivataan, samoin lapsille suunnattua ”lelumaailmaa”, jonka haaveillaan toteutuvan piankin.

Zeppelin on maan ensimmäinen kauppakeskus, joka sai myös kappelin. Hiljentymiseen tarkoitettu Pyhän Matteuksen kappeli on nyt löytänyt käyttäjänsä, siellä järjestetään muun muassa päiväkodin tapahtumia ja pyhäkouluja, onpa siellä kastettu lapsiakin. Kauppakeskuksen palvelua monipuolistaa myös kunnan pääkirjasto, joka muutti sinne vuokralle vuonna 1995. Omakseen kunta osti tilat viime kuussa.

Zeppelinin lähialueelle on kaavailtu koko ajan myös hotellia. Kysyntää pienelle, perhemajoitukseen sopivalle motellille olisi. Vaihtoehtoja on ollut vuosien varrella useita amerikkalaisesta halpahotellista karavaanareiden pysähtymispaikkaan.

Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas sanoo kunnan olevan edelleen erittäin kiinnostunut hotellista, sillä sille on olemassa selkeä tarve. Ahokkaan mukaan selvitykset aloitetaan taas tänä vuonna pienen hiljaiselon jälkeen.

”Alueen koko on kasvanut ja elinkeinoelämä laajentunut, asia kiinnostaa aivan varmasti.”

Viihtyisyyttä lisätty

Kymmenvuotiaaksi rakennukseksi Zeppelin on hyvässä kunnossa ja viimeisen parin vuoden uudistukset ovat kaikkien nähtävillä. Viihtyisyyttä on saatu valoa lisäämällä ja käytäviä siistimällä. Uutta, 40 metriin kohoavaa mainostaulua ei voi olla huomaamatta.

”Ulos on lisätty lipputankoja ja mainontaa. Nyt maakuntasairaalan julkisivusta aletaan päästä”, kommentoi Esko Junno.

Tulevaisuuteen kuuluvat ainakin lattiaremontti ja ilmastoinnin parantaminen. Uusi, kempeleläinen innovaatio on talossa parisen kuukautta käytössä ollut sisäinen monitorijärjestelmä. Vastaavaa syysteemiä, jossa kauppiaat voivat lähettää mainoksensa eri puolilla taloa oleviin tv-monitoreihin, ei ole muualla.

Monet liikkeet ovat halukkaita myös laajentamaan. ”Tässä pitää harkita mihin päin pystyy pullistumaan, jos pystyy. Sisälläkin kyllä pystytään järjestelyihin, sillä parkkipaikkoja emme haluaisi syödä.”

Seutukunnan ykköspysäyttäjä

Esko Junno sanoo odottavansa tulevia vuosia mielenkiinnolla. Hän näkee uudet naapurit, saksalaisen Lidlin ja mahdollisesti Kaakkuriin nousevan marketin, mahdollisuutena. Ne tuovat lisää vetovoimaa ja antavat yhä useammalle syyn pysähtyä. Jo Stockmannin avausviikoilla Zeppelinissä kirjattiin kävijäpiikkejä.

”Näköpiirissä on ostosmatkailun lisääntyminen, ihmiset alkavat oppia sietämään bensan hintaa paremmin. Kun moottoritie valmistuu uskon, että Zeppelin tulee seutukunnan ykköspysäyttäjänä vielä vetämään rakoa seuraaviin.”

Risto Rasila

Käppyrät kohdallaan. Zeppelinin kaupallinen johtaja Esko Junno on tyytyväinen kauppakeskuksen nykytilanteeseen.

Pekka Peura

Paikkansa lunastanut. Kauppakeskus Zeppelinin neliöt alkavat olla täynnä. Vuonna 1992 kolossin uutisoitiin olevan suurten mittojen, odotusten ja kiistojen liikekeskus.

Yrittäjät uskoivat alusta asti

KEMPELE Lahjatavaraliike Sei-Lenan yrittäjä Seija Yrttiaho sanoo uskoneensa Zeppelinin ideaan koko ajan, kaikki kymmenen vuotta.

”Alussa kyllä riitti epäilijöitä ja naurajia, mutta itse pidin tätä heti tulevaisuuden paikkana”, hän muistaa.

Aluksi kahden naisen yritys toimi noin 90 neliön tiloissa. Pari vuotta sitten ”pieni ja sievä” liike muutti puolta pienempiin, mutta omiin neliöihin, sillä allergia pakotti yrittäjän luopumaan pölyävistä käsityötarvikkeista. Yksityisyrittäjänä Seija Yrttiaho on ollut kuutisen vuotta.

Sei-Lenassa riittää katseltavaa, koriste-esineitä on vieri vieressä. Seija Yrttiaho sanookin monen kauppiaan tehneen alussa sen virheen, että he ottivat vain vähän tavaraa nähdäkseen menevätkö ne kaupaksi. ”Taktiikka oli väärä, sillä eihän kukaan tyhjiä hyllyjä tullut katsomaan.”

Yrittäjä sanoo olevansa Zeppeliniin kokonaisuutena tyytyväinen, kehitystä on tapahtunut etenkin viime vuosina.

Mainettaan parempi

Kempeleen Koneen yrittäjä Timo Moilanen otti kymmenen vuotta sitten rohkean askeleen, sillä kodinkoneliikkeitä ei kauppakeskuksissa juurikaan ollut.

”Paperi josta pääsin ensimmäisten joukossa tiloja varaamaan oli melko neitseellinen”, kertoo alalla parikymmentä vuotta ollut yrittäjä.

Timo Moilanen sanoo nähneensä Zeppelinin ensihuuman, alamäen, mutta myös uuden nousun. Oman liikkeen vaikeimmat ajat sattuivat ajanjaksoon, jolloin toimitilat kasvoivat, mutta alan yrityksillä meni huonosti koko maassa. Toiminnan lopettaminen ei kuitenkaan käynyt mielessä.

”Olen aina uskonut itseeni ja Zeppelin on aina ollut mainettaan parempi. Täällä on voinut tehdä kauppaa.”

Vuokratiloissa toimivan Kempeleen Koneen pahimmat kilpailijat löytyvät Oulusta. Moilanen kertoo hiukan pelänneensä kodinkonejätti Gigantin tuloa, mutta ainakin toistaiseksi turhaan. Kempeleen Koneesta saa Moilasen lisäksi leivän kuusi työntekijää. (AMM)

Risto Rasila

Tulevaisuuden paikka. Yrittäjä Seija Yrttiaho on viihtynyt Zeppelinissä koko sen kymmenvuotisen historian.

Risto Rasila

Pahimmat kilpailijat Oulussa. Yrittäjä Timo Moilanen Kempeleen Koneesta pitää Zeppeliniä hyvänä kauppapaikkana.

Artikkelin lähde Kaleva