Kone ei korvaa lääkäriä ihmisenä

60 vuotias

Timo Timonen Oulussa.

Pitkä ura ei ole saanut hematologian erikoislääkäri Timo Timosta kyyniseksi, eikä kehittyvä tiede ole sokaissut silmiä. Hän muistuttaa, että lääkärillä pitää olla potilaalle aikaa. ”Sairaudesta kuuleminen on potilaalle aina shokki ja lääkärin pitäisi pystyä vastaamaan potilaan odotuksiin. Monella on ongelmia, joita lääkäri ei tule ajatelleeksi”, sanoo Timonen.

Timonen toimii Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikalla erikoislääkärinä. Hän kävi aikoinaan Oulun lyseon ja opiskeli sitten lääkäriksi Oulussa. Juuret ovat Pudasjärvellä ja siellä on yhä kesämökkikin.

Timonen on ollut leukemialääkäri 1970-luvulta asti. Siinä ajassa hoito on kehittynyt huimasti. ”Kun aloitin, pisimpään elänyt potilas eli vuoden. Nyt potilas voi elää yli 20 vuottakin”, Timonen kertoo.

Timonen pohtii potilaan ja lääkärin suhdetta tosissaan. Vaikka tekniikka helpottaa ja nopeuttaa työtä, ihmisyyttä ei voi korvata. ”Ei potilasta opi tuntemaan kuin kuuntelemalla ja kiinnostumalla hänen taustoistaan.” Potilaan ammattikin on Timosen mielestä tärkeä. Työstä ja harrastuksista kysellen voi etsiä sairauden mahdollista aiheuttajaa ja ehkä sulkea pois sen, ettei potilas ainakaan altistu tietyille aineille uudestaan. Verisairauksissa syitä ei pysty määrittelemään yhtä selkeästi kuin esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeissa. ”Varsinaista syytä ei leukemiaan useinkaan tiedetä, mutta kysellen tulee sellainen mutu-tuntuma ainakin.”

Timosen mielestä lääkärin pitää osata käyttäytyä niin, ettei häntä tarvitse pelätä, lähes kaikki jännittävät lääkäriin tuloa muutenkin.

Monesti potilas on diagnoosinsa kuullessaan niin jännittynyt, ettei taudin nimi jää edes mieleen. ”Kyllä se täytyy sanoa suomeksi ja selkeästi”, huomauttaa Timonen. Hän painottaa myös, että on tärkeää vakuuttaa potilas hoidon mielekkyydestä, perustella hyvin haitat ja hyödyt. Motivoitunut potilas paraneekin yleensä paremmin.

”Pitää ottaa huomioon, että jokainen potilas on erilainen”, sanoo Timonen. Toiset haluavat tietää sairaudestaan kaiken, toiset eivät juuri mitään. Jotkut potilaat lukevat internetistä kaiken mahdollisen leukemiasta, tuntevat uusimmat tutkimuskäänteet ja yksityiskohdat. ”Lääkärillä pitää silti olla käsitys kokonaisuudesta”, Timonen muistuttaa. Hänen tehtävänsä on kertoa, etteivät kaikki tiedot internetissä ehkä pidä paikkaansa. Timonen on työstään kiinnostunut, sen tietää, kun näkee silmien innostuneen tuikkeen. ”Ei kaikkia silti voi auttaa”, hän myöntää. ”Ja kaikki kuolevat joskus”, hän muistuttaa.

Usein potilaiden asioita tulee mietittyä työajan jälkeenkin. Television lääkärisarjoja Timonen ei jaksa katsoa. ”Täytyy keskittää tarmo olennaiseen”, hän sanoo.

Vapaa-aikanaan Timonen poimii marjoja, hiihtelee ja on muuten vaan mielellään luonnossa. Parasta on soilla hiihtäminen hankikannon aikaan. ”Olen aina pitänyt luisteluhiihdosta, jo ennen kuin se tuli muotiin.” Parasta luistelumaastoa ovat Timosen mielestä suot hankikannon aikaan.

Syntymäpäivänään Timonen on matkoilla.

JOHANNA LIUKKONEN

Jukka-Pekka Moilanen

Potilasta pitää muistaa kuunnella. Timo Timonen on kiinnostunut jokaisesta potilaastaan.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva