Taksimies tuntee Suomi-iskelmän taustat ja tarinat

Veikko Tiiton innostus iskelmämusiikkiin on tehnyt hänestä alan arvostetun tietäjän ja keräilijän.

60 vuotta

Matti Heikura

Oulunsalossa asuvan Veikko Tiiton työuraan mahtuu selkeästi neljä vaihetta. Kouluvuosien jälkeen hänestä tuli ensin autonasentaja, sen jälkeen radio ja tv-asentaja, jota seurasi ura sähköteknikkona. Kolme kertaa työt ovat päättyneet irtisanomiseen vuosia kestäneestä työsuhteesta. Vuodesta 2008 lähtien mies onkin ajanut taksia, ja tämä työ tuntuu hänestä omimmalta juuri nyt.

Työurien vaihdot ovat vaatineet opiskelua. Sivupolullekin on välillä pitänyt hypätä: Tiitto suoritti vuonna 2003 kirjasto- ja informaatioalan ammatilliset erikoisopinnot.

Vaikka kyseessä ei ollutkaan varsinainen ammattitutkinto, lähti niistä liikkeelle tapahtumaketju, jonka seurauksena hänet tunnettaan nyt laajalti Suomi-iskelmän tuntijana. Hänen puoleen käännytään, kun on tarve saada tietoja esimerkiksi alan legendojen diskografioista eli levytyshistorioista.

– Kurssin aikana piti tehdä kotisivu, ja keksin, että voisin tehdä sen musiikista, jota olin harrastanut jo vuosia. Siitä muodostui linkkikokoelma musiikkisivuista, ja se löytyy edelleen omilta nettisivuiltani nimellä Satumaa – iskelmän historia. Kesken projektin opettaja tuli sanomaan: ”Älä tee enää.” Käsitin, että kurssin tavoite oli saavutettu, ja sainkin työstä täydet pisteet.

Kurssin seurauksena Veikko Tiitto alkoi kerätä tietoa ihailemistaan suomalaisista, persoonallisista iskelmälegendoista. Nuoruuden kirjoittamisharrastus löytyi uudelleen.

– Irwin Goodmanin kokoelmalevy Viisi vuotta vaan ei suotta oli aikoinaan ensimmäinen LP-levy, jonka hankin itselleni osto- ja myyntiliikkeestä vuonna 1973. Irwinin levytyshistoria olikin yksi ensimmäisistä diskografioista, jonka tein. Tosin aivan ensimmäinen oli oululaisen laulajan Arvi Hännisen diskografia, sillä mielestäni tämä 110 vuotta sitten syntynyt laulaja on jäänyt Oulussakin turhan vähälle huomiolle.

Diskografioita on sen jälkeen syntynyt useita: Tiitto luettelee nimiä, jotka kaikki tuntevat: Tapio Rautavaara, Olavi Virta, Jamppa Tuominen, Kirka ja Danny.

Erityismaininnan ansaitsee Veikko Lavi, jonka kanssa mies oli läheisessä yhteistyössä Lavin poismenoon saakka.

Tiiton internetsivuilta löytyy nykyisin yli sadan Suomessa vaikuttaneen laulajan ja yhtyeen mahdollisimman tarkat levytyshistoriat.

Tiedon lisäksi Tiitto on myös kerännyt kotimaista musiikkia – ja kun tietää, mitä hakee, tekee löytöjä esimeriksi kirpputoreilta, hän toteaa.

Muutaman kerran onkin jo käynyt niin, että kun artistin levytyksistä on haluttu tehdä täydellinen kokoelma, niin käyttökelvottomaksi menneen levy-yhtiön masternauhan sijasta on tarvittu Veikko Tiiton kokoelmasta löytynyttä äänitettä.

Tiiton ykkössuosikkina on pysynyt Irwin Goodman, ja Tiittoa voikin kutsua ihan aiheellisesti myös Irwin-instituutin tutkimusosaston päälliköksi.

Diskografian lisäksi hän on toimittanut yhdessä Irwinin fan clubin puheenjohtajan Ari Lahden kanssa jo kaksi osaa viisiosaiseksi tarkoitetusta Irwinin elämää kartoittavasta kirjasarjasta, mutta suunnitelmat ovat jo pidemmällä.

– Viisiosainen versio kirjasta on tarkoitettu ennen kaikkea Irwinin faneille. Tarkoitus on, että niistä kootaan lisäksi erillinen Irwinin elämäkertaromaani, joka mahdollisesti julkaistaan jo tämän vuoden puolella, sillä tuleehan Irwinin ensimmäisestä levytyksestä syksyllä kuluneeksi 50 vuotta. Teoksen työnimi on Laulajan testamentti – Irwin Goodmanin elämä ja laulut.

FAKTA