Sisaren muistoksi ja terapiaksi syntyi kirja

Pirkko Jurvelinille kirjoittaminen on luontainen tapa
ilmaista itseään.

Jaana Skyttä

Pirkko ja Kalevi Jurvelinin kodin olohuoneen seinää koristavat taidemaalari Pentti Raution herkät piirrokset perheen lapsista.

– Isäni teetti kuvan jokaisesta, aina kun kukin heistä saavutti kouluiän, kertoo oululainen kirjailija Pirkko Jurvelin.

Jurvelinilta ilmestyi vastikään hänen ensimmäinen proosateoksensa. Kirjan aihe pohjautuu kirjailijan henkilökohtaiseen elämään.

– Kirjoittamisprosessi oli minulle hyvin terapeuttinen. Tarinan keskiössä on yksinäisenä elänyt, viime kesänä kuollut sisareni, ”Elina”. Jonkin verran häivytin kerronnassa detaljitietoja perheestämme. Kirjoitin kirjan Espanjan Fuengirolassa, missä minulla oli vuokralla asunto puolen vuoden ajan.

Sisaren kuolema tuli yllätyksenä.

Hän muistaa, kuinka ollessaan hautajaisten jälkeen Espanjassa, suru purkautui yhtäkkiä kesken uintireissun.

Itkunsekaisesti hän päätti, että kirjoittaa sisarensa muistoksi kirjan ja koettaa saada tämän surullisen elämänkohtalon itselleen ymmärrettäväksi, asian sisäisesti järjestykseen.

– Eihän se täysin onnistunut, mutta kirjan välityksellä lapsenikin muistavat sitten tädistään jotain. On surullista käydä siskon haudalla, kun kivessä on vain yksi nimi eikä lisää tule. En halua, että hän unohtuu.

Sisko oli suloinen, kaunis ja iloinen lapsi. Siitä kirja on saanut nimensäkin: Lapseni kuin nukke.

Ylioppilaskirjoituksissa sisko kirjoitti viisi laudaturia ja teki pitkän työuran yliopistolehtorina.

Yksityiselämässään hän erakoitui jo nuorena, oli kroonisesti masentunut, epäluuloinen ja sairasti anoreksiaa.

– Minulle ei koskaan selvinnyt, miksi näin kävi. Yritimme usein kannustaa häntä hakemaan ammattiapua, mutta hän ei kokenut itseään sairaaksi. Työttömäksi jäätyään hän sitten lannistui täysin, ei huolehtinut enää itsestään, vaikka uskoikin elävänsä vielä pitkään. Hänet löydettiin kuolleena kotoaan. Miksi monesti juuri lahjakkaille käy näin? Jurvelin pohtii.

Muut teokset kirjailija on kirjoittanut elävän elämän, jopa työn ja arjen hälinän ohessa.

– Joskus piti vetäytyä omaan huoneeseen ja pyytää hetkeksi hiljaisuutta. Toisaalta tutkimukseen perustuva työ on helpompi jättää pöydälle odottamaan, mutta proosaa kirjoitettaessa ajatusta ei voi jättää kesken. Sen takia viimeisin kirjani oli erilainen kirjoittaa.

Eläkkeelle Jurvelin jäi neljä vuotta sitten. Samalla hän hoiti vakavasti sairastunutta, jo edesmennyttä äitiään. Nyt hän huolehtii isoveljestään.

– Olen kuitenkin aika hyvä karkaamaan välillä ulkomaille, ja luovutan vastuun välillä muiden harteille.

Jurvelin on matkustanut paljon, erityisesti Israelissa, jossa kuopuksen kummitäti asuu perheineen. Toinen suosikkikohde on Espanja. Siellä hän on osallistunut useille kokkauskursseille.

Ruoka- ja matkailuharrastuksen sekä historiakiinnostuksen ansiosta Jurvelinilta on ilmestynyt sekä Raamatun ajan että Keskiajan keittokirjat.

Kielten opettajana Jurvelinilla on erinomainen kielitaito. Hän puhuu sujuvasti saksaa ja englantia, espanjaa ja hepreaa auttavasti.

Muutoin keittokirjojen tekeminen olisi ollutkin mahdotonta, sillä lähteet ovat lähes kokonaan vieraskielisiä.

Tällä hetkellä pussi tuntuu tyhjältä eikä uusia kirjaprojekteja ole suunnitelmissa.

– Syksyllä vietän taas kaksi kuukautta Espanjassa. Eihän sitä tiedä, mitä sisässäni alkaa taas muhia.

FAKTA

Pirkko Jurvelin

Syntynyt 1951 Torniossa.

Asuu Oulussa.

Aviomies, yhdeksän lasta ja kaksitoista lastenlasta.

Eläkkeellä, toiminut englannin ja saksan kielen opettajana ja luokanopettajana.

Filosofian maisteri.

Harrastaa kirjoittamista, lukemista, liikuntaa ja matkustelua.

Julkaissut muun muassa teokset:

Lapseni kuin nukke (Kustannus Ves-Line, 2015)

No heipudei! (Kustannus HD, 2010)

Raamatun ajan keittokirja (Arthouse, 2009)

Keskiajan keittokirja (Arthouse, 2007)

Rakkaudella, Sinun – Historian merkkihenkilöiden kirjeitä rakastetuilleen (Kirjastudio, 2005)

Pirkko Jurvelin on kirjoittanut lapsesta saakka päiväkirjaa ja runoja. Ensimmäisen kirjansa, saksankielestä kääntämänsä ja valikoimansa Ajatuksia miehestä, naisesta ja avioliitosta: Martti Luther, hän toimitti vuonna 2004.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva