Muovinkeräys ei hetkauta jätevoimalaa

Pakkausten valmistajat velvoitetaan järjestämään muovinkeräystä kuluttajille tammikuusta alkaen.

Laanilan jätevoimalalle muovi on parasta polttoainetta, mutta muovinkeräys ei juuri vaikuta laitoksen toimintaan.

Ville Koivuniemi

Tammikuusta alkaen muovijätettä aletaan taas kerätä erilleen sekajätteestä. Vastuu muovin kierrätyksestä on kuitenkin pakkausten valmistajilla ja kierrätys on kuluttajille vapaaehtoista.

Muovin osalta ensi vuoden alusta voimaan astuvan asetuksen mukaan muovinkeräyspisteitä tulee koko Suomeen vähintään 500 kappaletta. Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtajan Vesa Soinin mukaan Oulun jätehuollon toimialueelle niitä tulee 15–20 kappaletta. Tarkkaa määrää tai sijoituspaikkoja ei ole vielä päätetty.

Oulun jätehuollon toimialueena ovat Oulun lisäksi Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Pudasjärvi, Raahe, Siikajoki, Simo, Tyrnävä ja Utajärvi.

– Pääsääntöisesti keräyspisteet tulevat nykyisten ekopisteiden paikoille, mutta niistä käydään vielä keskusteluja. Muovia aletaan kerätä joka tapauksessa kuluttajilta heti ensi vuoden alussa.

Muovia saadaan Soinin arvion mukaan kerätyksi kilosta muutamaan kiloon asukasta kohden.

– Tämä arvio tai oikeammin arvaus perustuu kokemuksiin Ruotsista ja muualta Euroopasta. Tarkoitus on joka tapauksessa, että astioihin kerättävä muovi on niin puhdasta, että se pystytään kierrättämään. Muovijäte matkaa ensi vuonna kaikkialta Suomesta Ekokemille Riihimäelle.

Soini haluaa teroittaa, että muovia lajittelevan pitää putsata kierrättämänsä muovit.

– Jos ei siis viitsi sitä ketsuppipulloa pestä, niin silloin se kannattaa viedä sekajätteeseen, josta se Oulun seudulla menee poltettavaksi. Ei se muovin hyödyntäminen energianakaan ole huono vaihtoehto, mutta kierrätys on vielä tavoiteltavampi, Soini sanoo.

Tällä hetkellä Oulussa muovia ei siis kerätä vaan se lajitellaan polttokelpoiseen sekajätteeseen, joka poltetaan Laanilan jätevoimalassa. Voimala tuottaa polton tuloksena höyryä, jota hyödynnetään sähkön ja kaukolämmön tuotannossa sekä Kemiran omissa teollisissa prosesseissa. Voimalan toimintaan kuuluu myös savukaasujen puhdistaminen.

Laanilan jätevoimalan näkökulmasta muovi on enimmäkseen öljyperäisenä tuotteena erittäin hyvää polttoainetta voimalalle korkean lämpöarvonsa vuoksi.

Toisaalta muovinkeräyksen ei uskota poistavan muovin määrää sekajätteestä niin radikaalisti, että sillä olisi suuria vaikutuksia polttokelpoisen jätteen keskimääräiseen lämpöarvoon ja siten polton onnistumiseen.

– Muovin osuus polttokelpoisesta sekajätteestä liikkuu 11–20 prosentin välillä, meillä Oulussa se on noin 17,5 prosenttia. Sellaisessa utopiassa, jossa lähes kaikki tuosta muovista poistuisi sekajätteestä, jätteenpolttoon voisi tulla ongelmia, mutta ei sellaista tilannetta tule, Oulun jätehuollon toimitusjohtaja Markku Illikainen sanoo.

– Ja jos vaikutusta tulisikin, sitä voitaisiin yrittää hallita tehostamalla biojätteen lajittelua.

Tehokkaan palamisen näkökulmasta muovi on jätteenä hyödyllisimmästä päästä. Puu, pahvi, paperi ja kartonki palavat myös hyvin, biojäte erittäin huonosti.

– Muovin laittaminen sekajätteeseen on kuitenkin jatkossakin laillista. Lyhyesti sanottuna en usko, että muovinkeräyksellä voisi olla negatiivisia vaikutuksia jätevoimalan toimintaan, Illikainen toteaa.

Fakta

Kahmarit sekoittavat jätettä taukoamatta

Laanilan jätevoimalan tuodaan polttokelpoista sekajätettä Ruskon jätekeskuksesta sellaisenaan.

Kaksi suurta kahmaria toimivat
laitoksella taukoamatta. Sillä
aikaa, kun toinen nostelee jätettä bunkkerista syöttösuppilon kautta arinalle, toinen sekoittaa jätteitä suuressa bunkkerissa.

Muovi palaa tehokkaasti. Sen
lämpöarvo eli lämpöenergiamäärä täydellisessä palamisessa on noin 40 miljoonaa joulea kiloa kohden (MJ/kg). Paperin ja kartongin
lämpöarvo on alle puolet muovin vastaavasta.

Polttokelpoisen jätteen keskimääräinen lämpöarvo on 10–11 MJ/kg.

Käyttömies Joni Ojala seuraa valvomosta jätteiden sekoittumista bunkkerissa, jossa kaksi kouraa sekoittaa jätettä taukoamatta. Laanilan jätevoimalan valvomossa on kymmeniä voimalan toimintaa tarkkailevia näyttöjä, joita voimalan työntekijät pitävät silmällä herkeämättä.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva