Joen laulu koristaa 150-vuotiasta Utajärveä

Petri Hakkarainen

Utajärvi

Metsää, peltoa, jokea, tervavenettä ja kannelta kuvaava Joen laulu -veistos nousi Utajärven keskustaan juhlistamaan kunnan 150 vuoden taivalta.

Iiläisen Sanna Koiviston tekemä veistos muuttaa vielä pitkään ulkoasuaan: ruostuvan cortex-teräksen väri paranee vuosien saatossa.

Kuntalaiset olivat ottaneet juhlakutsun hyvin vastaan. Juhlajumalanpalvelus täytti kirkon, ja kansa vaelsi patsaalle yhdessä perinnekulkueen kanssa.

– Teos on kunnianosoitus menneille sukupolville, kulttuurisihteeri Tarja Vimpari totesi.

Juhlakulkueessa nähtiin näyteltyinä hahmoina muun muassa Kurimon rautaruukin herraspariskunta Strömbergit, Pyhäkosken laskenut presidentti Svinhufvud, suurhiihtäjä Juho Aitamurto sekä professori Arvi Korhonen.

Utajärvi on saanut myös uuden historiakirjan.

Filosofian tohtori Ritva Kyllin kirjoittamassa teoksessa kuvataan muun muassa Oulujoen valjastamista, maaseudun suuria muutoksia ja luontomatkailua.

Kansanedustaja, Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) sanoi Utajärven olevan monessa mielessä edelläkävijäkunta.

– Julkisuutta sai, kun Utajärvi otti käyttöön koko kuntaorganisaatiota koskevan laatujärjestelmän. Tällä on ollut merkittävä vaikutus kunnan toimintoihin.

Töllin mukaan kunnilla on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen raskaat tehtävät.

– Antaessaan kunnille tehtäviä valtion on huolehdittava, että tehtävistä on tosiasialliset mahdollisuudet suoriutua. Viime aikoina periaatteen toteutumisessa on ollut ongelmia.

Kuntia ei Töllin mukaan pidä nähdä palvelutehtaina vaan ihmisten yhteisöinä.

Hallitusohjelmaan kirjattu kuntien säätelyn sekä tehtävien ja normien vähentäminen merkitsee hänen mukaansa kuntien itsehallinnon vahvistumista.

– Uusia tehtäviä ja velvoitteita ei tule, ja hallitus sitoutuu pitämään voimassa sadan prosentin valtionosuudet turvaavan lain.