Hupisaarista taimenen eldorado

Virtauksen varmistaminen ympärivuotisesti olisi edullisin lisääntymiskeino vaelluskaloille.

Kyse on vain poliittisesta tahdosta.

Arja Mikkola

Oulu

Helsinkiläinen Henrik Kettunen nostattaa Oulussa kansalaistoimintaa kaupunkipurojen puolesta. Jos veden annettaisiin virrata Hupisaarten kautta vuodet ympäriinsä, taimenet voisivat jo pian kutea keskellä Oulua.

– Luontainen taimen saadaan kotiutettua satavarmasti. Se on vain veden virtauksesta kiinni, sanoo valokuvaaja, ekonomi ja iktyonomi eli kalatalous- ja ympäristöalan asiantuntija Kettunen.

Hupisaarilla on useampi kilometri uomastoa, mutta ison osan vuodesta purot ovat ikävästi kuivina.

– Hupisaaren uomat ovat ihan taimenen eldoradoa, sanoo aloitteentekijä Kettunen, joka on perustanut Facebookiin Hupisaaren purot -ryhmän.

Tukea hanke saa ely:n teettämästä raportista vuodelta 2014: tutkijat suosittavat muun muassa vaelluskalojen luonnonvaraisen poikastuotannon käynnistämistä Oulujoen suistoalueen puroissa.

Oulun Energiakin on tiettävästi myötämielinen. Vaikka vettä juoksutettaisiin ohi läpi vuoden, se maksaisi ilmeisesti vain joitakin tuhansia euroja.

Silti asia on kadonnut byrokraattien pöytälaatikkoon.

Tavoitteena ei siis ole virkistyskalastusalue, vaan merkittävä lastentarha taimenelle.

– Hupisaaren uomat ovat ensisijaista kutu- ja poikasaluetta, Henrik Kettunen toteaa.

Oulujokeen nousee syksyisin ehkä toistasataa taimenta. Niistä osa voisi löytää purot. Kaupunkilaiset taas saattaisivat syys–lokakuussa seurata silloilta ja rannoilta, miten isot emokalat molskivat kutemaan.

Taimen tarvitsee paitsi ympärivuotisesti vettä, myös sopivaa sorakkoa. Jos reitti on vapaa, isotkin taimenet hakeutuvat lisääntymään paikkoihin, joissa niiden voi olla jopa vaikea kääntyä.

– Pääsääntöisesti taimen pyrkii varsin pieniin uomiin kutemaan.

– Olennaista on sopiva kivikko ja virtaus, Kettunen painottaa. Naaras peittää tuhannet mätijyvänsä useampaan sorakuoppaan 5–20 senttimetrin syvyyteen. Osa kaloista jää paikallisiksi, osasta tulee vaelluskaloja.

Talkootoimenpiteet lisäisivät luontaisen lisääntymisen edellytyksiä huomattavasti, joskin Kettusen mukaan osa pohjista kelpaisi sellaisenaankin.

Oulujoki oli Kemijoen kanssa aikoinaan Euroopan parhaita lohijokia. Paikalliset harrastajakalastajat ovatkin etäaloitteesta innoissaan. Pelkästään Oulun seudulla toivoo kireitä siimoja ainakin tuhat vapaa-ajankalastajaa.

– Koko ajatus on aivan loistava, kun ajattelee Oulua, Oulun imagoa ja vaakunaakin. Eihän tuon parempaa voisi imagollisesti olla, jos keskellä kaupunkia on kutupuroja, joissa taimenet lisääntyisivät, toteaa Oulun seudun perhokalastajien puheenjohtaja Aki Tikkanen.

Marianne Valkama on seurannut aktiivisesti Virtavesien hoitoyhdistyksen toimintaa. Hän on heti valmis purotalkoisiin.

– Hupisaarten projekti kosketti. Harrastan aktiivisesti perhokalastusta.

– Aivan upea juttu. Jos tämä onnistuu, se herättää koko Suomessa draivia, sanoo myös puheenjohtaja Hannu Karvonen Oulun luonnonsuojeluyhdistyksestä. Hän painottaa, että ratkaisu riippuu yksinomaan poliittisesta tahtotilasta.

– Tämä on kaupunkilaisten kotiseututyötä. Byrokratia pois, että saataisiin vesi virtaamaan, sparraa myös Janne Heikkinen (kok.) Kempeleestä.

Kettunen aikoo vetäytyä heti, kun paikalliset kannattelevat hanketta itse.