Artikkelin lähde Kaleva
Teatterifestivaali liikkuu saarella ja tekstien maastossa vapaasti ilman teeman kaulapantaa.
Eeva Kauppinen, teksti
joel karppanen, kuvatKulttuuri heilimöi hyvin Hailuodossa. Kirjailijoilla lannoitettua
Luonto ja saaren historia tarttuvat teatteriviitan liepeisiin ärhäkästi kuin takiaiset.
Paikat puhuvat ja puhuttelevat. Hailuoto antaa tapahtumille, yleisölle ja tekijöille omaa erityislaatuaan. Miljöössä on itselähtöistä vetovoimaa, joka on koukuttanut monet esiintyjät ja talkoolaiset. Niinpä he palaavat festivaalille vuodesta toiseen.
– Ilman että paikka-aspektia on hirveästi teoretisoitu, kyllä se ymmärretty asia on, festivaalin johto-
troikan jäsen Juha Hurme toteaa.
– Niin tarpeellinen keksintö kuin teknisesti hallittu pimennettävä teatteritalo onkin, ne muuttuvat ahdistaviksi, jos ei hae vaihtoehtoa. Hailuoto on iso vaihtoehto. Pelkästään olennainen välittyy täällä ulkona.
Teatteria suuremmat voimat ovat näytelleet mukana esimerkiksi Hurmeen esittämässä Volter Kilven monologissa
– Äijä on rapa-alkoholisti. Silloin kura edusti sitä puolta, hän innostuu.
– Ihan extremejuttu oli kun esitin Kaaskerin Lundströmiä Pöllänniemen nokassa viime kesänä. Oli eteläinen ukkosmyrsky. Kuului jyrinää ja toista sataa salamaa löi esityksen aikana. Syntyi jumalainen metafyysinen olotila. Näytelmä on paholaismainen musta messu. Sen filosofiset sisällöt näkyivät tavallaan salamoina taivaalla. Tämmöisiä sattumia luonto tuottaa.
Nyt Hurme toi Shakespearen ensi kertaa Luovolle. Ensi-illassa Macbeth halkeaa kahtia. Pääosissa nähdään ohjaaja Juha Hurme Macina ja oululaislähtöinen näyttelijä Eriikka Väliahde Bethinä.
– Esitys on absoluuttisen puhdas
– Shakespeare antaa valtavan paljon tilaa ja valtaa Lady Macbethille. Minä annoin sille loputkin ja otin Macbethiltä kaikki pois.
Lady Macbethiksi Hurme halusi ”Tampereen Työväen Teatterin tähden” Eriikka Väliahteen.
– Opetin häntä yhden kurssityön muodossa Nätyllä. Eriikka pystyy juoksemaan samaa vauhtia kuin minä 30 kilometrin lenkin. Silloin ajattelin, tossa on kyllä ainesta.
Shakespearet ovat Hurmeen mukaan niin kovia, ettei ole mitään hätää kosketuspinnan kanssa.
– Macbethissä tehdään huonosti suunniteltu kaappaus. Voit nähdä sen poliittisena tai firman sisäisenä keinotteluna. Kun tekee huolella Macbethin Hailuotoon, se resonoi monen asian kanssa. Ilman, että tietoisesti lisättäisiin siihen tunnisteita.
Johtotroikasta Jouni Rissanen jatkaa koiratrilogiaansa Veikko Huovisen
– Pentti Haanpään novelleissa nimi on puolet tarinaa. Kafkan nimillä ei ole tarinaa, mutta tekstit voi jokainen tulkita tavallaan. Se antaa kaikille jotain. Ei tartte selittää, Rasi perustelee.
– Ja kyllähän tässä iässä rupeaa kiinnostamaan se katoaminen.
Tuomiokapituli säikähti, onko juttu liian raflaava ja käykö media kimppuun väärällä tavalla.
– Tilaisuuden järjestäjä tahtoi olla tarkkana. Haluttiin, että esitys jäisi kirkon sisäiseksi, Juntunen toteaa.
Konneveden
– Aihe on tärkeä. Että hyväksyt toisen ihmisen sellaisena kuin hän on. Tai että sinulle itsellesi tulee rohkeutta olla mikä olet, Juntusen puoliso Anne-Maria Haapala sanoo.
Hän on esityksen ohjaaja ja toinen esiintyjistä.
On monenlaisia erilaisuuksia, minkä vuoksi voi joutua karsastetuksi.
– Kaikkihan me tunnemme vierautta, outoutta ja vaikka mitä kummallisuutta elämämme eri vaiheissa, Haapala jatkaa.
– Kun ihminen sairastuu, hänen elämänpiirinsä kapenee ja hänet jätetään. Ystävät erilaisissa seksuaalisissa suuntautumisissaan ja elämäntilanteissaan ovat kokeneet samaa. Tai lapsettomat. Kun olet tietyn ikäinen, eikä sinulla olekaan parisuhdetta, joudut selittelemään, kuka ja mikä minä olen. Tämä teema on ajankohtainen aina.
Artikkelin lähde Kaleva