Artikkelin lähde Kaleva
Jouko Vuorjoki
Joel Karppanen kuvat
Kaleva
Oulu Ensimmäisinä ravintola Puistolan patiolle ennättävät Ilkka Mikkola, Pekka Saarenheimo ja Mikko Lehtonen, jolla on heti asiaa.
"Tässä tulee Lukon ensi kauden kultajoukkueen pelaajia", Lehtonen avaa pelin.
Oliko se pelkkä heitto vai oliko siinä totuuden siementä?
"Pelkkä heitto. Mitään päätöstä suuntaan tai toiseen en ole tehnyt. Alan nyt treenata kovaa ja katsotaan, miten kroppa reagoi siihen", Lehtonen vastaa.
Puistolan terassi tihkuu tiivistä nostalgiaa kymmenen vuoden takaa, jolloin Kärpät voitti ensimmäisen mestaruuden 23 vuoteen ja ensimmäisen, joka ratkesi Raksilassa. Niinhän se oli. Ari Vallin teki neljännessä finaaliottelussa jatkoajalla TPS:n Teemu Lassilan ohi ottelun ainoan maalin.
Raksila räjähti ja sekosi.
Kultajoukkueen NHL-ammattilaiset Jussi Jokinen ja Niklas Bäckström ovat ideoineet jälleentapaamisen, jossa on tarkoitus muistella menneitä ja kysellä kuulumisia.
Seuraavana portista astuu sisään Topi Jaakola.
"Päällimmäisenä jäivät mieleen Arskan (Ari Vallin) maali sekä railakkaat juhlat. Se oli käsittämätöntä aikaa", Jaakola tunnelmoi.
Jaakola voitti Kärpissä vielä kolme mestaruutta lisää, kunnes lähti neljän Ruotsin-kauden jälkeen KHL:ään. Siellä hän pelaisi myös ensi kaudella, mutta seura (Lev Praha) meni alta.
"Haluaisin kovasti vielä KHL:ään, koska pelillinen haaste on niin kova, mutta en mihin tahansa joukkueeseen. Vaakakuppi on kallellaan sinne, mutta myös Ruotsi on vaihtoehto. Asia ratkeaa nyt sunnuntaina tai sitten kahden viikon päästä", Jaakola valottaa.
Edellistä kymmentä vuotta hän tervehtii kiitollisuudella ja ilolla, koska karriääri on komea, mutta jotain on jäänyt kokematta.
"Olen aina unelmoinut pääsystä Pohjois-Amerikkaan, mutta aina ei voi saada kaikkea. Ja nyt taitaa olla niin, että se juna on jo mennyt", Jaakola, 30, miettii.
Lisää porukkaa lappaa sisään, kun kolmikko Jyri Junnila - Mika Pyörälä - Jari Viuhkola tulee moikkaamaan vanhoja tuttuja. Sitten pyöränsä parkkeeraa Ari Vallin, ja heti perään Sakari Palsola ja Antti Aarnio astelevat tuttujen joukkoon.
"Kun palasin Ouluun 1998, minulla oli kaksi suurta tavoitetta. Nostaa Kärpät liigaan ja voittaa mestaruus", Palsola taustoittaa, ja me kaikki tiedämme vastauksen, miten siinä kävi.
"Kun Lasse (Kukkonen) oli lähtenyt NHL:ään, kapteenin tehtävät tulivat minulle. Olihan huikeaa nostaa ensimmäisenä kärppäkapteenina Kanada-malja ylös Raksilassa."
Puolivälierissä Kärpät kaatoi Jokerit voitoin 4-2, välierissä HIFK:n voitoin 3-2 ja finaalissa TPS:n voitoin 3-1. Välierissä Kärpät voitti kaikki kolme otteluaan jatkoajalla, ja finaaleissa kaksi kolmesta jatkoajalla.
Kari Heikkilän valmentama joukkue ei siis kokenut yhtään jatkoaikatappiota! Tuuria, sattumaa vai mitä?
"Tietty konemainen jauhaminen oli meidän juttumme. Luotimme omaan tekemiseen, eikä maalivahtien (Niklas Bäckström ja Pekka Rinne) merkitystä voi koskaan väheksyä. Mistään taikatempuista ei siis ollut kyse."
Miltä tuntuu nähdä vanhoja pelikavereita?
"Kun tapasimme aamulla Virpiniemen golfkentällä klo 8.30, juttu alkoi siitä, mihin se kymmenen vuotta sitten jäi."
Sitten paikalle rientää juosten Jussi Jokinen, joka on 25 minuuttia myöhässä. Jokinen yllättyy.
"Mitä? Eikö Nikke (Niklas Bäckström) ole vielä paikalla. No, sittenhän en olekaan viimeinen", Jokinen pyyhkäisee hikeä otsaltaan.
Joidenkin pelaajien myöhästymisen selittää se, että suhde valkoiseen palloon on joskus liian lumoava. Kun golf vie mennessään, aikataulut rymisevät kerralla uusiksi.
"Pelasin 91. Se on minulle hyvä tulos", alkukesästä Florida Panthersin kanssa 4-vuotisen sopimuksen kirjoittanut Jokinen myhäilee.
Kun Arinan nurkalta lähestyy kolmikko Brett Lievers - Mikko Myllykoski - Niklas Bäckström, Puistolan patio saa uuden virtapiikin. Bäckströmiä lukuun ottamatta kukaan ei ole nähnyt "Golden-Brettiä" kymmeneen vuoteen.
Juha Junno nappaa heti Lieversin karhumaiseen halaukseensa. Amerikkalaissentteristä huokuu jälleennäkemisen vilpitön riemu, ja tunne on totisesti molemminpuolinen.
"Hi Piku, miten menee? Kiva nähdä taas, Ilu. Lelu, et ole muuttunut yhtään", Lievers vaihtaa kuulumisia.
Lievers oli Kärppien kultajoukkueen hyökkäyspään avainpelaaja. Hän teki välieräsarjan ratkaisseen viidennen ottelun jatkoaikamaalin ajassa 67.31. Ja silloin(kin) Raksila räjähti.
"Minulla on täältä erittäin hyvät muistot, olihan Oulu kotikaupunkini neljä vuotta."
Lievers lopetti kultaisen kevään jälkeen huipulla 33-vuoti- aana.
"Nykyäänhän huipulla voi pelata 40-vuotiaaksi, mutta minulla painoivat vaakakupissa perhesyyt. Olin viimeisen vuoden Oulussa yksin, kun vaimoni Amy oli saanut hyvän työpaikan. Totesimme, että ei ole hyvä olla erossa."
Niinpä hän palasi synnyinsijoilleen Minneapolikseen, missä NHL-joukkue Minnesota Wild pitää joen toisella puolella St. Paulissa majapaikkaansa.
"Käymme perheinemme silloin tällöin ulkona syömässä. Saan Nikeltä myös lippuja peleihin."
Viimeiset kymmenen vuotta Lievers on työskennellyt yrityksessä, joka tuottaa tietokoneohjelmia eri yritysten käyttöön.
Mutta nyt alkaa taas tapahtua. Juha Junno johdattaa pelaajat alakertaan ja aikoo pitää puheen.
Mutta se onkin taas toinen juttu.
Artikkelin lähde Kaleva