Uniikit pikkufestarit eivät
halua kasvaa
Tärkeintä ovat maisema, musiikki ja
tunnelma
Noora Vaarala STT
Oulu Kaunis luontomaisema,
vaihtoehtomusiikki, monipuolinen taidetarjonta ja hiotut yksityiskohdat –
niistä on trendikkäät pikkufestivaalit tehty.
Moni jättääkin Ruisrockin ja
Provinssirockin kaltaiset jättitapahtumat väliin ja satsaa mieluummin
ainutlaatuiseen kokemukseen.
Pikkufestivaaleilla lippu on
kohtuuhintainen, mutta matkoihin ja majoitukseen on varattava rahaa ja aikaa.
Tapahtumapaikka ei yleensä ole kaupungin keskustassa vaan pienen taivalluksen
päässä.
Osuva esimerkki on Hailuodossa
järjestettävä Bättre Folk -festivaali.
Pikkufestivaaleille tyypillisesti Bättre Folkissa on panostettu oheistoimintaan. Tänä vuonna
tarjolla oli à la carte -ruokaa, taidetuunaamo,
pingispöytä, leijanlennätystä ja vintage-kirpputori.
Bättre Folk juhli kesäkuun viimeisenä viikonloppuna kolmatta
toimintavuottaan. Sen tavoitteena ei ole tehdä suuria voittoja ja kasvattaa
yleisömääriä, sanoo taiteellinen johtaja Aki Roukala.
”1 500 ihmistä on maksimi. Sen
suuremmiksi emme edes halua kasvaa.”
Tärkeintä on hyvä maine artistien ja
yleisön keskuudessa.
Pikkufestivaalitrendin kärkinimiä on
turkulainen H2Ö, joka tunnettiin edelliset viisi vuotta nimellä Ilmiö.
Tänä vuonna se järjestetään Uittamon
kansallispuiston sijaan Ruissalon telakka-alueella 18.–19. heinäkuuta.
Merenrannalla sijaitsevat puiset teollisuushallit on muutettu yhdeksän lavan
festivaalialueeksi.
Festivaalin vastaavan tuottajan Tuomas
Saran mukaan pienempi tapahtuma tarjoaa yhteenkuuluvuutta yleisön kesken.
”Alue rajaa yleisömäärän. Ilmiössä
päiväkävijöitä oli noin 2 500, nyt tavoite on 3 000–4 000. Ei
tänne sen enempää mahdukaan.”
Ilmiö myytiin loppuun kolmena
peräkkäisenä kesänä, ja H2Ö:n tilannekin näyttää oikein hyvältä.
”Perusyleisöämme ovat turkulaiset, mutta
melkeinpä puolet kävijöistä tulee muualta, enimmäkseen pääkaupunkiseudulta.”
Myös Bättre
Folk on helsinkiläisten suosiossa.
”Meille tulee paljon Helsingin hipstereitä”, naurahtaa Aki Roukala.
Outi ja Joonas Korpilaakso saapuivat
Hailuotoon Helsingistä Kuhmon kautta. Heidän helsinkiläiset ystävänsä olivat
kehuneet Bättre Folkia.
”Olimme Kuhmossa mökillä ja ajattelimme,
että nythän Hailuoto on aika lähellä, vain 270 kilometrin päässä.”
Hieno maisema ja tapahtuman persoonallisuus
tekivät vaikutuksen Korpilaaksoihin. Maisemia kehui myös espoolainen Mikaela
Schröder.
”Minua kiinnosti se, että festivaali on
saaressa. Tämä on tosi söötti paikka, ja merinäköala on mieletön.”
Helsingissä asuvan Kyösti Eskolan
mielestä Bättre Folkin kaltaisissa
pikkufestivaaleissa ympäristön lisäksi parasta on yleisö.
”Ihmiset ovat oikeasti halunneet tulla
juuri tänne, eivät vain sattuneet paikalle. Tämä on omalla tavallaan
intensiivinen kokemus.”
Näihin festivaaleihin ehdit vielä
Natural High Healing Festival.
Päihteetön luovuuden ja vapauden
festivaali Saukkolassa, Nummi-
Pusulassa 10.–13.7.
Traktorijatzit. Traktorimarssilla
alkava jazz-festivaali historiallisessa
miljöössä Viitasaaren Suovan-
lahdella 11.–12.7.
H2Ö. Tuoreimpien alakulttuurien
virtauksia teollisuusromanttisissa merimaisemissa Turun Ruissalon
telakka-alueella 18.–19.7.
Jättömaa. Poikkitaiteellinen
kulttuurifestivaali Kouvolan
kasarmialueen tuntumassa 19.–20.7.
Raahen Rantajatsit. Eurooppalaista
jazzia merimiljöössä Raahessa
24.–26.7.
Metsäfestival. Vaihtoehto-
musiikkia ja -taidetta luonnon-
kauniissa metsämaisemissa
Mäntyharjulla 24.–27.7.
Naamat. Vaihtoehtoinen rockfestivaali
vanhassa kivinavetassa Tuomiston tilalla, Muuramessa
25.–27.7.
Koiteli elää. Akustista musiikkia
Koitelin koskialueella Oulussa 16.8.
Artikkelin lähde Kaleva