Ei rokkari vaan tangomies

Janne Taanila Kaleva
Oulu Haukiputaalaislähtöistä Teemu Roivaista ei haittaa, vaikka saisi laulaa tangoa joka ilta.
Hän osallistuu 10. heinäkuuta Tangomarkkinoiden finaaliin, ja kilpailun voittajalle on tunnetusti töitä tiedossa.
Musiikin parissa Roivainen on toiminut lähes koko ikänsä. Parhaiten hänet muistetaan Saara Aallon taustabändistä.
"Vaikka teen myös paljon keikkoja freelancerina, tällaiset vakiokokoonpanot työllistävät minua eniten", Roivainen kertoo.
Aallon kanssa hän on toiminut niin pitkään, että olo on kuin sisaruksilla. Muutenkin bändikuvioissa tärkeintä on Roivaisen mukaan se, että tulee toisten kanssa toimeen.
"Keikkamatkoilla suurin osa ajasta vietetään tien päällä tai muualla kuin itse estradilla."
Tangomarkkinoille osallistuminen on kolkutellut Roivaisen mielessä jo pitkään.
"Olen vain odottanut oikeaa aikaa ja fiilistä, ja nyt se on koittanut", hän sanoo.
Roivaisen mukaan tangossa on paljon sisältöä ja latautunutta tekstiä, jota ei voi noin vain luritella.
"Nyt kilometrejä on kertynyt tarpeeksi ja olen omasta mielestäni tullut siihen ikään, että voin tulkita tangoa uskottavasti."
Omaksi vahvuudekseen hän laskee teknisen osaamisen lisäksi yllätysmomentin, joka on ulkoinen habitus.
"Harva saattaa päälle päin uskoa, että perinteistä tangoa vetää pitkätukkainen rokkarinoloinen kaveri, jolla on Olavi Virta esikuvanaan ja tangojen laulaminen lähellä sydäntä."
Laulutaitoaan Roivainen on treenannut jo pitkään, sillä harjoittelu alkoi jo kolmevuotiaana pianon ääressä.
Tie on sittemmin vienyt konservatorioon, Madetojan musiikkilukioon ja lopulta Sibelius-akatemiaan asti, missä pääinstrumentiksi vaihtui ensimmäisen vuoden jälkeen ooppera eli klassinen laulu.
Tangosta ja vanhasta iskelmästä Roivainen on pitänyt aina.
Suomalaisissa lyriikoissa on sellaista asennetta, jota ei löydä vaikkapa rajan takaa Ruotsista.
"Sen sijaan että läpsittäisiin tekopirteästi käsiä yhteen, on laulettu äärirajojen tunteista: menetyksen tuskasta, repivästä rakkaudesta ja myös epäonnen hetkistä, rehellisesti."
Suomessa on tunnetusti niukka elekieli, joten teksti on täytetty voimakkaalla sanomalla ja syvillä merkityksillä. Roivainen toivookin, että vanha tanssilavojen kulttuuri ja elävän musiikin tangoperinne saisivat uutta nostetta.
"Vanhaa iskelmämusiikkia soitetaan vielä jonkun verran varsinkin pienempien paikkakuntien lavoilla, missä sama henki elää myös nuorison keskuudessa."
On selvää, ettei iskelmästä tule suosittua teinikulttuuria, mutta perinteissä on hänen mukaansa paljon säilyttämisen arvoista.
Laivamuusikkona Roivainen on saanut harjoitella paljon tangon laulamista myös oikean yleisön edessä ennen kilpailuja.
Osallistumisen jälkeenkin hän on saanut yleisöltä hauskaa palautetta, kuten "sinunhan se pitäisi tangomarkkinoille lähteä."
Musiikin ohella hän pyrkii harrastamaan paljon liikuntaa.
"Frisbee-golf on sellainen henkireikä, jonka avulla pääsen Töölön vilinästä ulos luontoon kuuntelemaan linnunlaulua."
Roivaisen innostuksen myötä keikkamatkoilla kiertääkin aina säkillinen frisbee-kiekkoja auton takakontissa mukana.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva