Pohjola-opisto puretaan

Nelli Ahosola Kaleva
OULU Haukiputaan Asemakylällä sijaitsevalle, huonoon kuntoon menneelle, entiselle Pohjola-opistolle on myönnetty purkulupa, kertoo rakennusvalvonnan johtaja Tapani Mäkikyrö.
Neuvotteluja käytiin alkuvuodesta.
Kohdetta on arvioitu yhdessä asiantuntijoiden ja museoviraston henkilökunnan kanssa.
Mäkikyrö kertoo, että purkulupaan kytkettiin alueen uusi käyttösuunnitelma.
"Tonttia ei pureta tasaiseksi, vaan pihapiiri on tarkoitus säilyttää."
Vanhat rakennukset aiotaan kuitenkin purkaa kokonaan.
"Entisellään rakennuksilla ei ollut enää käyttömahdollisuuksia", Mäkikyrö toteaa.
Mäkikyrön mukaan asiaa valmisteltiin eri tahojen kesken yhteisymmärryksessä.
Purkupäätöksestä käy ilmi, että museoviranomainen puolsi päätöstä.
Vielä keväällä 2013 Pohjois-Pohjanmaan museo ilmoitti lausunnossaan, että julkisivujen korjauksissa on käytettävä alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja.
Tällöin museo linjasi myös, etteivät ilkivallasta aiheutuneet vauriot estä rakennuskokonaisuuden kunnostamista.
Kantaa muutettiin, koska mitään ei ollut enää tehtävissä, kertoo Pohjois-Pohjanmaan museon kulttuuriperintötyönjohtaja Pasi Kovalainen.
Rakennusten todettiin aiheuttavan terveyshaittoja. Lähestulkoon kaikki materiaalit olisi pitänyt vaihtaa uusiin.
Tontin rakennukset ovat eri-ikäisiä. Huonoimmassa kunnossa ovat rakennuskokonaisuuden uusimmat osat.
"Nämä ovat kaikista ilkeimpiä tilanteita. Katsottiin, että tappio tulee joka tapauksessa", Kovalainen kuvailee.
Hänen mielestään on kysyttävä, olisiko kyseessä enää rakennuksen suojelu, jos kaikki rakennukset osat ja materiaalit uusitaan.
Purkuhakemukseen liitetyn maankäyttöluonnoksen mukaan tontille kaavaillaan nyt asuinrakennuksia.
Rakentaminen vaatii kaavamuutoksen.
Tapio Klemettilä Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta kertoo, että luonnoksessa alueelle on merkitty kaksitoista asuinrakennusta.
"Vielä ei tietenkään voi tietää, mitä tontille lopulta tulee."
Asemakylän naapurustossa purkua on jo ehditty toivoa. Osa alueen asukkaista on kuvaillut rakennusta vaaralliseksi.
Lisäksi tontilta on levinnyt ympäristöön hajuhaittoja.
Kulttuuriperintötyönjohtaja Kovalainen kritisoi rakennusten suojeluun liittyvää pykäläviidakkoa. Suojelumerkintä kaavassa ei vielä merkitse rakennuksen pelastumista.
Mikäli suojeltua rakennusta ei pidetä asianmukaisessa kunnossa, voidaan omistajalle antaa korjauskehotus.
Kovalainen kertoo, että toisinaan kehotusta joudutaan tehostamaan uhkasakolla.
"Rakennusvalvontavirastot eivät kovin innolla käytä teettämisuhkaa", Kovalainen toteaa.
Hän muistuttaa, että omistaja voi valittaa kaikista prosessin vaiheista.
"Tässäkin tapauksessa päätökset olisivat venyneet vuosille 2017-18", Kovalainen toteaa.
Kovalaisen mukaan ongelma ei ole laissa rakennusperinnön suojelussa, vaan sen soveltamisessa.
"Lainsäätäjä ei ole lähtenyt siitä, että rakennuksia joudutaan tällä tavalla purkamaan."
Entisen Pohjola-opiston rakennukset omistaa purkulupahakemuksen perusteella Markku Lindvall Prof-rakennuksen kautta. Hän ilmoitti, ettei ole käytettävissä tätä juttua varten.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva