Unohdetut novellit julki

Riikka Tuomivaara Kaleva
Oulu Kirjailija Pentti Haanpään (1905-1955) julkaisemattomat novellit saadaan syksyllä yksien kansien väliin.
Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja -nimisen teoksen on koonnut tietokirjailija Matti Salminen, joka löysi novellit kirjoittaessaan Haanpään elämäkertaa Pentti Haanpään tarina (2013).
Salminen esittelee novellikokoelmaa Kärsämäen elämäntarinafestivaalilla perjantaina järjestettävässä seminaarissa.
Elämänkertafestivaalin teemana on "syrjästä näkee syvemmin", mikä viittaa Haanpään sivustakatsojan rooliin. Hän asui koko elämänsä Piippolassa Pohjois-Pohjanmaalla.
Syyskuussa julkaistava kokoelma sisältää yhteensä 29 novellia, jotka eivät ole ilmestyneet Haanpään aikaisemmissa ko-koelmateoksissa. Osa novelleista on ilmestynyt aikakauslehdissä ja juhlajulkaisuissa. Täysin julkaisemattomia novelleja on noin kymmenen.
"Julkaisemattomat työt löytyivät Haanpään tyttären jäämistöstä, mutta suurin työ oli eri lehtien vuosikertojen läpikäyminen", Salminen kertoo.
Ennen Salmista Haanpään jäämistöä on käynyt läpi muun muassa oululainen tutkija Esko Viirret. Hän on esimerkiksi löytänyt novellin Kauppiaan kohtalo, joka julkaistiin Kalevassa vuonna 1997.
"Ensi vuonna Haanpään kuolemasta tulee kuluneeksi 60 vuotta, joten on aikakin, että hänen novellituotantonsa tulee kokonaisuudessaan julki", Salminen sanoo.
Salminen on juuri saanut valmiiksi kokoelman takakansitekstin, jossa hän kuvailee novellien tyyliä seuraavasti: "Haanpää käsittelee yllättävän nykyaikaisia teemoja: ahneutta, työttömyyttä, petollisuutta ja sitä, miten liiallisesta kauneudesta voi syntyä elämän rumuus."
Kokoelmasta löytyy täysin tuntemattomia sota-ajan tarinoita, pätkiä vielä julkaisemattomasta Kauneuden kirous -romaanista ja pätkiä Noitaympyrä (1956) -romaanista.
Salmisen mukaan Noitaympyrä-romaanin pätkät ovat siitä erikoisia, että ne eivät mene yksi yhteen julkaistun teoksen kanssa. Kirja on kirjoitettu vuonna 1931, mutta se julkaistiin vasta vuonna 1956 - vuosi Haanpään kuoleman jälkeen.
"Novellikokoelman suuri kysymys on se, onko Noitaympyrä kustannustoimittajan muokkaama ja missä alkuperäinen teos nyt on", Salminen pohtii.
Poistetut tekstit käsittelevät avoimesti työttömyyttä, suur-teollisuutta ja yhteiskuntaa tavallisen ihmisen näkökulmasta.
"Työttömiä Haanpää piti elävinä kuolleina, mutta tätä ei löydy julkaistuista töistä. Hän näki, miten jätkät tekivät huonolla palkalla töitä metsässä ja metsäteollisuus kääri rahat."
Haanpää oli aikanaan kiistelty kirjailija, jonka huumori oli joskus kustantajalle liikaa. WSOY pyysi Haanpäätä poistamaan ronskeja kohtia tarinakokoelmasta Kenttä ja kasarmi (1928), joka perustui hänen armeijakokemuksiinsa.
Haanpää vastasi vaatimuksiin kieltävästi ja totesi: "Kuvaa ei saa kauniimpana kuin malli on." Lopulta novellikokoelman julkaisi kustantamo Kansanvalta.
Salmisen mielestä Haanpään suuruus nousee juuri siitä, miten realistisesti ja tinkimättömästi hän kuvasi omaa aikaansa.
"Silti teokset ovat ajattomia. Hän tarkkaili ja kertoi näkemästään puolueettomasti, vaikka politiikka usein liitetään täysin turhaan hänen teoksiinsa."
Salmisen lisäksi seminaarissa puhuvat kouluneuvos Juhani Lassila, kulttuurineuvos Tuure Holopainen ja kotiseutuneuvos Seija Hankonen.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva