Artikkelin lähde Kaleva
Anssi Juntto
Oulu 30-vuotisjuhlaansa viettävä oululainen kantriyhtye Erkki ja Tähti on julkaissut toisen pitkäsoittonsa. Esikoisen ilmestymisestä ehti vierähtää 20 vuotta.
Takana loistava tulevaisuus -uutuuslevyn ensimmäisistä äänityssessioista on niistäkin jo sen verran kauan, että tarkka ajankohta on päässyt unohtumaan.
Kitaristi-tuottaja Rike Pietilä muistelee levytysprojektin käynnistyneen vuoden 2007 puolella.
"Alun perinkään levylle ei ollut mitään aikataulua, mutta se oli kyllä tarkoitus tehdä nopeampaa kuin lopulta tapahtui", Pietilä toteaa.
"Loppuvaiheessa vielä keksimme, että levy tarvitsi vielä pari keventävää biisiä, kun kokonaisuus tuntui hieman raskassoutuiselta. Laitoimme sitten kaksi akustista biisiä levyn keskelle ikään kuin suvantovaiheeksi."
Laulaja-biisinikkari Antti Heinonen kertoo uutuuslevyn vanhimpien kappaleiden olevan yli 30 vuoden takaa. Kyse onkin eräänlaisesta läpileikkauksesta yh-tyeen pitkältä uralta, olkoonkin, että levy kuulostaa nimenomaan nykyiseltä kokoonpanolta.
Erkin ja Tähden taival sai alkunsa, kun akustinen folkduo Ontuva myrkky otti ohjelmistoonsa Johnny Cashin biisejä. Vähitellen duon ympärille kerääntyi kokonainen bändi, joka alkoi soittaa yhä enemmän kantria.
Jossain vaiheessa Erkin ja Tähden soitinvalikoima rönsyili banjoon ja säkkipilliin ja sovitukset olivat runsaita. Viime aikoina yhtye on kuitenkin keskittynyt lähinnä peruskantriin ja kantrirockiin, joita se on maustanut viululla, haitarilla ja mandoliinilla.
"Kyllähän juuremme ovat siellä Johnny Cashin ja Hank Williamsin kaltaisissa perus-ikoneissa. Alun perinkin olemme lähteneet siitä, että teemme suomeksi ja ihan oman kuuloista musiikkia. Emme pyrikään tekemään autenttista kantria", Heinonen kertoo.
"Näkemyksemme ja sekoituksemme kantrista tulee tavallaan itsestään. Minä en ole koskaan opetellut soittamaan kantria enkä osaa soittaa vieläkään. En ole treenannut kantrilikkejä, vaan olen opetellut soittamaan tämän bändin biisejä ja ymmärtämään niiden ytimen", Pietilä puolestaan tunnustaa.
"Yritin varmaan viisi vuotta pakottaa Rikeä opettelemaan kantrikoukkuja, mutta hän soittaa vain pietilää", Heinonen naurahtaa.
Yhtä lailla Erkin ja Tähden suomenkieliset sanoitukset tekevät bändistä omannäköisensä. Pietilä kehuu Heinosen tekstien taustalta löytyvää filosofiaa. Laulut ovat pienen ihmisen puolella - vieläpä häviäjän näkökulmasta.
"Olen joskus määritellyt, että skaala yltää apatiasta epätoivoon", Heinonen sanoo.
"Se ei kuitenkaan ole oikeasti epätoivoa vaan paremminkin itseironiaa. Vaikka menee päin persettä, se on kuitenkin huumorin pilkkeellä sävytettyä", Pietilä huomauttaa.
Heinonen nyökkää.
"Jos ryvetään, niin ryvetään sitten kunnolla. Kun ryvetään tarpeeksi, se on jo siinä kinttaalla, onko se enää negatiivista. Se tavallaan kääntyy itseään vastaan", hän analysoi.
Nimi Erkki ja Tähti napattiin aikanaan suoraan kappaleen nimestä. Ruvettuaan kääntämään amerikkalaisia kantribiisejä Heinonen oli päättänyt, että biiseissä mainittavat miehet olivat Erkkejä ja naiset Maijoja. Mahdollinen kotikylä taas totteli nimeä Raaseli.
"Olen Patelasta pois, ja Raaseli on pieni saari siinä Pateniemen edustalla.
Eli lähdimme tällaisesta kotikutoisesta asetelmasta, ei ole Tupeloa ja Texasia vaan Raaseli ja Patela", Heinonen selvittää.
Erkki ja Tähti keikkailee
Oulun Päivien Juurihoito
-tapahtumassa Rauhalan
ulkolavalla tänään lauantaina.
Artikkelin lähde Kaleva