Artikkelin lähde Kaleva
Lauri Hirvonen Kaleva
Hailuoto Kuvataiteililja, taidegraafikko Pälvi Hannin päivän kuvio on selvillä: kun näyttelyripustuksesta selviää, suuntana on uimaranta. Siitä huolehtivat lapset.
"Äiti käy laittamassa taulut seinälle, sitten pumpataan ilmapatjat ja sitten mennään", Hanni nauraa lapsilleen antamaansa selvitystä.
Rannat ovat tutut, sillä Hanni asui lapsuutensa Hailuodossa. Puissa kiipeiltiin, polkupyörillä paineltiin pitkiäkin matkoja ja rannalle mentiin ja kotiin tultiin - joskus. Lumiset pitkät talvet ja syysmyrskyt ovat myös jääneet mieleen.
Hanni valmistui Kankaanpään taidekoulusta 1994, joten on oikeastaan taiteilijanuran 20-vuotisjuhla. Perhe on muuttanut taiteilijan ajankäyttöä, mutta sisällössä on yksi elementti pysynyt: maisema. Miksi juuri se?
"Niin, sepäs se", hän miettii. "Ehkä ne ovat sellaisia olotiloja ja ympäristöjä, jotka vaikuttavat vahvasti."
Hanni sanoo teoksissaan yhdistyvän mielen ja maiseman. Kyse ei ole vain maiseman katsomisesta ja sen kauneuden tai rumuuden arvioinnista.
Galleria Luodossa tällä viikolla avautuneessa näyttelyssä maiseman lisäksi keskeistä on aika.
"Teoksissani huomaan maiseman ja havaintojen lisäksi olevan kyse myös ajan kulusta ja muistista. Miten muisti toimii ajan ja paikan rakentajana sekä millä aisteilla muistamme mieleenpainuvat kokemukset", Hanni kirjoittaa näyttelyn lehdistötiedotteessa.
Näyttelyn aika-teeman huomioiden olisi helppo sortua tulkintaan, että Hanni kuvaisi maisemia jollain tapaa nostalgisesti.
"Mielelläni en. Yrittäisi kuitenkin elää tässä päivässä. "
Tehdessään teoksia Hanni tykkää leikitellä ja rakentaa kuvaa pikkuhiljaa elementti kerrallaan. Maiseman konkreettinen esikuva etääntyy, ja abstraktit muodot tulevat mukaan.
Juuri tästä leikittelystä Hanni kertoo nauttivansa työskentelyssä eniten. Hänellä ei ole valmista luonnosta teoksesta ennen tekoprosessin aloittamista.
Pälvi Hanni kuvaa usein metsiä tai puita. Viimeisimmissä suurissa töissään, jotka eivät tosin mahtuneet mukaan Hailuodon näyttelyyn, on paljon tyhjää tilaa ja sinistä väriä: merta. Lapsuusmaiseman vaikutusta on mukana värissä, muotokielessä ja nimessä.
Kyse on Hannin mukaan enemmänkin sielunmaisemasta kuin mistään varsinaisesta saaristokuvauksesta.
Hailuodon karuudelle luo vastapainoa nykyisen kotiseudun Tampereen luonto. Taidegraafikko nauttii sen runsaudesta ja vehreydestä. Teoksissa yhdistyvät molemmat asuinseudut.
Aiemmin teoksissa ovat näkyneet eurooppalaiset maisemat ulkomaanmatkojen myötä. Myös värejä tarttui mukaan, mutta väriskaala on jälleen pelkistymässä.
Hanni pohtii, että juuri grafiikan pariin päätymiseen saattoivat osaltaan vaikuttaa Hailuodossa vierailleet taiteilijat. Innostusta toivat Marjatta Hanhijoki, Outi Heiskanen ja Lauri Rankka. Hanni näki heidän töitään ja mietti, miten kuva saadaan aikaiseksi.
"Kiinnostus oli sillä tavalla vahva grafiikkaan."
Hanni kertoo käyttävänsä grafiikassaan kaikkia mahdollisia tekniikoita, jotka voi laittaa syväpaino-määritteen alle.
"Välillä tein vähän liiankin monimutkaisesti ja hankalasti, kun nautin siitä koko skaalasta, mitä sillä voi tehdä."
Hanni vaikuttaa Tampereella POP UP Taide -ryhmässä, jossa taidetta tuodaan gallerioista lähemmäksi kaupunkilaisia. Ryhmä tuo vastapainoa yksinään taiteilijana toimimiselle.
"Siinä yhdistyvät työ ja hupi", Hanni sanoo.
POP UP Taide mahdollistaa myös palautteen saannin yleisöltä, sillä sen puitteissa taiteilijat esittelevät ja myyvät teoksiaan asiakkaille itse.
Tämänkaltainen vuorovaikutus puuttuu tavanomaisesta näyttelytoiminnasta.
Artikkelin lähde Kaleva