Artikkelin lähde Kaleva
Satu Niskanen Kaleva
Oulu Turkansaaren ulkomuseo sijaitsee Madekoskella, vain 14 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Perille löytää helposti ajamalla Kainuuntietä parikymmentä minuuttia.
Aiempina vuosina Turkansaareen on tehty myös risteilyjä Oulujokea pitkin. Tällä hetkellä risteilyjä museolle järjestetään vain tilauksesta.
Jos historialliset rakennukset ja vanhan ajan ilmapiiri kiinnostavat, Turkansaaressa on paljon nähtävää. Retkelle kannattaakin varata aikaa.
Museon alueella on kolme saarta: Turkansaari, Siikasaari ja Karhunsaari. Viimeksi mainittuun ei kuitenkaan ole rakennettu siltaa, joten sinne vierailijat eivät pääse.
Suurin osa ulkomuseon rakennuksista sijaitsee Turkansaaressa. Siellä teemana on maatalon pihapiiri, jota hallitsee Ylikärpän talo aittoineen, talleineen ja sepän pajoineen.
Ensimmäisenä saareen tulijaa vastassa on vanha puinen kirkko, jota yhä käytetään kesäviikonloppuisin. Kirkko on alkuperäisellä paikallaan. Lähes kaikki muut rakennukset on siirretty eri puolilta Pohjois-Suomea.
Turkansaareen lähtevän kannattaa varautua hyttysiin. Muutoin saari on oivallinen päiväretkikohde koko perheelle. Tiet ja polut ovat helppokulkuisia, ja museokohteissa on selkeät opasteet. Kesänavetan lähellä voi ihastella lampaita, jotka majailevat omassa aitauksessaan.
Jos sade yllättää, perheen pienimmille löytyy tekemistä sisätiloista. Navetan ylisillä on Vekaravintti, jossa lapset voivat esimerkiksi piirtää. Museonhoitaja Anneli Syrjänen kertoo, että tänä kesänä Vekaravintti on käytössä ensimmäistä kertaa.
"Se liittyy Muksujen museoviikkoon. Vekaravintti on osoittautunut todella hyväksi."
Ylikärpän talossa toimii kahvila. Pirtistä saa lohikeittoa, ja jälkiruoaksi voi herkutella ylikiiminkiläisellä jäätelöllä.
Mukaan voi ottaa myös omat eväät. Turkansaaren itäpäässä, tuulimyllyn vieressä on pöytä eväiden syömistä varten. Pöytä on upealla paikalla veden äärellä. Paikalla voi myös paistaa makkaraa, kunhan ilmoittaa tulensytytysaikeistaan lipunmyyntiin. Muita tulentekopaikkoja saarella ei virallisesti ole.
Siikasaaren puolella museon teema vaihtuu tukinuittoon. Vierailijat saavat tutustua metsänhoitoon sekä puro-, joki- ja järviuittoihin.
Kannattaa pistäytyä ainakin miehistökämpässä aistimassa entisaikojen tunnelmaa. Keittiön tarjoiluaukosta voi nähdä makuuhuoneen rautaiset kerrossängyt ja vihreän kangasrepun roikkumassa sängyn päädystä. Tukkijätkän vaatekerta on ripustettu kuivumaan suuren kamiinan lähelle.
Siikasaaren pohjoisosassa on ansapolku, mutta polun alkupäässä näkyy vain yksi iso ansa. Polku on oikeastaan leveät pitkospuut, joten sitä pitkin on vaivatonta kulkea.
Siikasaaren länsiosassa on suuren tervahaudan paikka. Tervahauta poltetaan aina juhannuksena.
Museorakennuksia on Siikasaaressa vähemmän, joten retkeilijä voi keskittyä ihmettelemään luontoa. Metsänpohjaa peittävät metsäkortteetkin näyttävät kauniilta valon ja varjojen vaihdellessa.
Artikkelin lähde Kaleva