Artikkelin lähde Kaleva
Riikka Tuomivaara Kaleva
Liminka "Tervetuloa idylliseen maalaismaisemaan", toivottaa Matti Heiskari yli sata vuotta vanhan navetan edustalla. Puista roikkuu ruosteisia polkupyöriä ja pihapiiriä koristavat veistokset. Karjan sijaan sisältä löytyy lisää taidetta.
Lumijoentien toiselta puolelta kotoisin oleva Heiskari osti maatilan puoli vuotta sitten ja navettagallerian avajaisia vietettiin viime viikon maanantaina.
Pinta-alaa tontilla on puolitoista hehtaaria, rakennuksia kymmenkunta ja töitä on esillä 25 taiteilijalta. Alueelta löytyy muun muassa Ari Kochin puuveistoksia, Hannu Lukinin öljyvärimaalauksia, Jaakko Heikkisen akvarelleja ja Rauli Körkön veistoksia.
"Pääsin toteuttamaan pitkäaikaisen unelmani. Samalla tämä on tilojen uusiokäyttöä ja maaseudun elävöittämistä", Heiskari sanoo ja johdattaa peremmälle navettaan.
Vanhan lypsyhuoneen keskellä komeilee puusta ja metallista valmistettu sika, joka rouskuttaa ihmisiä ja jättää lattialle jätöksenä hakaristin, dollarimerkin ja aseen.
"Rauli Körkön teos on rujo mutta valtavan ihana. Ehkä siitä tulee gallerian vaakunaeläin, jotain joka pysyy", Heiskari pohtii.
Navettagallerian ideana on taiteen elävyys, sillä myydyt teokset viedään sitä myöten pois ja uusia tuodaan tilalle. Erityistä teemaa ei ole, mutta useissa teoksissa huokuu maatilan historia. Kanalassa on munakennoista kasattu installaatio ja puoji on koristeltu vanhoilla esineillä.
"Olemme katselleet tiloja yhdessä ja miettineet minkälaisia taideteoksia ne kaipaavat. Hullutkin ideat on heitelty ilmoille vapaasti."
Sieltä täältä löytyy myös galleristin omia teoksia. Heiskari kävi 80-luvulla vapaan taidekoulun, mutta teki kuitenkin elämäntyönsä erityiskoulun rehtorina. Eläkepäivinä taiteelle ja tarinoille löytyy taas aikaa. Pihan nurkalla Heiskarin luomus Unto Pesonen katselee valtakuntaansa pyörätuolista käsin.
"Unto oli hauskuuttaja, jonka bravuuri oli tulennielentä ja nuotion yli hyppiminen. Sitten hän onneton kuitenkin kaatui tuleen ja poltti itsensä. Nyt hän on ammatiltaan esteettömyyskartoittaja, jonka lapset asuvat Saksassa", mies tarinoi.
Gallerian synkkä puoli löytyy kylmästä kellarista. Heiskarin ja Tessa Suhosen yhteisteoksessa Aika pohditaan elämän ja kuoleman, taivaan ja helvetin suhdetta. Eteisessä tikittää kasa kaappikelloja. Lasisella jalustalla makaa punainen muumioitunut kissa, jonka ruumis löytyi navetan korjaustöiden aikana.
"Maalasin sen säilyvyyden vuoksi. Jollain tavalla se on hyvin kaunis, pään asento on hieno ja viikset edelleen jäljellä", sanoo Heiskari.
Uusi galleria on merkittävä asia Limingalle, jossa on paljon taiteilijoita mutta vähän tiloja. Vaikka peltojen keskellä taide on kuin herran kukkarossa, Heiskarin mukaan ihmiset ovat löytäneet paikan yllättävän hyvin. Avajaisiin saapui yli sata ihmistä.
"Joku sanoi, että täällähän on enemmän porukkaa kuin Limingan kirkossa jumalanpalveluksessa", Heiskari naurahtaa.
Artikkelin lähde Kaleva