Artikkelin lähde Kaleva
Heikki Ketola Kaleva
Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen viime kesäisen Metso-inventoinnin perusteella Oulun Sanginjoen luontoarvot ovat suojeltujen alueiden ulkopuolella vähäiset.
Kaupungin omistaman ulkopalstan 2 133 hehtaarin inventoidusta alueesta vain viisi prosenttia eli hieman yli sata hehtaaria täyttää valtioneuvoston Metso-ohjelmalle määrittelemät vapaaehtoisen suojelun kriteerit.
Metso-kohteet ovat runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, pienvesien lähimetsiä, joitakin korpia ja rämeitä, yksi lehto ja yksi lettosuo.
"Luontojärjestöt ovat esittäneet aluetta kansallispuistoksi, mutta siihen ei ole selvityksen mukaan perusteita", metsäkeskuksen ympäristöasiantuntija Irmeli Ruokanen arvioi.
Metsäkeskus on toimittanut inventointiraportin sen tilaajalle ympäristöministeriölle, missä siihen perehtynyt ylitarkastaja Jukka-Pekka Flander ei kuitenkaan tyrmää järjestöjen kansallispuistohaaveita.
Hänen mukaansa Suomeen on perustettu esimerkiksi 1980-luvulla kansallispuistoja samantyyppisille alueille, ja ne ovat vähitellen kehittyneet edustaviksi kohteiksi luonnonsuojelullisesti arvokkaiden laikkujen ympärille.
Sanginjoki ei tosin ole ajankohtainen kansallispuistoehdokas, koska puisto voidaan perustaa luonnonsuojelulain mukaan vain valtion omistamalle maalle.
"Jää kuitenkin ympäristöministerin (Ville Niinistö) ratkaistavaksi syksyllä, otetaanko Sanginjoki esimerkiksi pitkän aikavälin kehittämiskohdealueeksi", Flander toteaa.
Pitkälle kysymys on lisäksi siitä, miten Oulun kaupunki vie Metso-ohjelmaa siellä eteenpäin ja mitä se ylipäätään haluaa alueelle tehdä. Kaupunki on asettanut virkamiestyöryhmän selvittämään metsien suojeluedellytyksiä.
Ympäristöministeriöön on saapunut yhteistä arviointikierrosta varten puolenkymmentä kansallispuistoaloitetta. Niitä on mahdollista lähettää vielä heinäkuun loppuun saakka. Flanderin mukaan aloitteita on työstettävänä suunnilleen saman verran.
Irmeli Ruokanen kertoo, että tehokkaasti hoidetuista Sanginjoen metsistä Metso-kohteita ei paljon löytynyt, koska Metso-ohjelman suojelubiologiset valintakriteerit ovat melko vaativat.
Oulun kaupunki on hoitanut ulkopalstaansa monikäyttöalueena, jossa metsätalouden vaikutukset näkyvät hänen mukaansa selvästi.
"Olosuhteet vastaavat normaalin talousmetsän tilaa."
Voimakkaimmin luonnontila on muuttunut soilla, jotka on ojitettu 1920-luvulta lähtien lähes kauttaaltaan. Kangasmetsät sekä iso osa ojitusalueista on harvennettu vähintään kerran ja metsistä on uudistettu puolet.
Metsäalasta taimikoita on nyt 11 prosenttia ja nuoria kasvatusmetsiä 38 prosenttia. Maa-alasta ojitettuja metsäisiä soita on 33 prosenttia.
Noin kymmenen kilometrin päässä Oulun keskustan länsipuolella sijaitsevasta Sanginjoen ulkopalstasta on suojeltu tai varattu rauhoitettavaksi 369 hehtaaria. Lisäksi Oulun kaupunginhallitus päätti pari vuotta sitten jättää siitä metsätalouskäytön ulkopuolelle 420 hehtaaria.
Näitä alueita metsäkeskus ei inventoinut.
Artikkelin lähde Kaleva