Artikkelin lähde Kaleva
Marja Nousiainen tekstit
Helvi Huttusen kotialbumi kuvat
Muhoksen Mimmin tarinan esikuvan Hilda Maria Mustan (1912-1993) syntymästä tuli juuri kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi hän esittäytyy sukulaisten ja aikalaisten kertomusten kautta.
Yleinen käsitys on, että Mimmi ja Miss Universum Armi Kuusela ovat sama henkilö. Näin opastetaan myös monilla nettisivuilla, esimerkiksi Wikipediassa. Kertomusten takaa löytyy kuitenkin kaksi eri henkilöä.
Reino Helismaa, tarinoiden taitaja ja tuottelias sanoittaja, teki Muhoksen Mimmistä laulun vuonna 1951.
Seuraavana vuonna ilmestyi samanniminen rillumarei-komedia, sekin Helismaan käsikirjoittamana. Niissä kaunis Mimmi työskenteli junassa ja nai lopulta köyhän jarrumiehen.
Armin tarina koostuu aivan erilaisista palasista. Hänet valittiin Suomen Neidoksi 1952 ja samana vuonna myös universumin kauneimmaksi. Miljonääriaviomies löytyi vähän myöhemmin Filippiineiltä. Se yhteys näillä kaunokaisilla on, että heidän äitinsä olivat serkuksia.
Muutama kotiseutuhistorian harrastaja, Mimmin sukulainen ja tuttu halusi nostaa esille oikean ihmisen tarinan takaa. Mitä Mimmistä oikein tiedetään?
Hilda Maria Musta, syntyi vaatimattomiin olosuhteisiin toukokuussa 1912. Hän asui Kylmälänkylän Tupussa, ja perheessä oli monta lasta. Välttämättömyys ajoi nuoren naisen jo varhain töihin maailmalle. Hän työskenteli muun muassa Viipurissa tarjoilijana.
Sodan jälkeen Hildan tie kulki takaisin Muhokselle, jossa hän keitteli kahvia Oulu-Kajaani-rautatietyömaalla. Mentyään naimisiin Lehto-Jaskan kanssa vuonna 1946 Hilda teki muun muassa ompelutöitä.
Aikalaisten mukaan Hilda oli poikkeuksellisen kaunis, reipas ja sosiaalinen, tottunut kovaan työntekoon. Maailmalla matkatessaan hän oli oppinut tapoja, joita Muhoksella myöhemmin hämmästeltiin. Hilda käytti pitkiä housuja, piti hyvää huolta ulkonäöstään ja puhtaudestaan. Hän jopa pesi hampaitaan ja valkaisi niitä kotikonstein, muistelee Helvi Huttunen, Hildan siskontyttö.
Hilda oli matkustellut paljon ja asunut Suomessa useilla paikkakunnilla. Hän työskenteli miehisissä ympyröissä. Elämäntavan ja asenteen, muodin ja vaatetuksen suhteen hän oli selkeästi aikaansa edellä.
Hildan naapurissa Muhoksella asui musiikkimies Viljo Kämäräinen, jonka luona Helismaa vieraili useasti. Kämäräinen ja Helismaa olivat ystäviä usean vuosikymmenen ajalta. Näin kertoo Helvi Huttunen, joka hoiti kymmenvuotiaasta lähtien taloutta Kämäräisellä ja myös asui talossa.
Helismaan tarinoissa, laulussa ja elokuvassa Muhoksen Mimmi kihlautuu syksyn tullen köyhän jarrumiehen kanssa. Laulussa miehellä ei ole nimeä, mutta elokuvassa Mimmin miehen nimi on Jaakko, kuten Hildan miehenkin. Jaska oli hänet tunteneiden mukaan hiljainen mies, taitava käsistään. Päällystöön kuulunut Jaska oli ollut sotavankina Venäjällä. Sillä reissulla myös terveys oli heikentynyt ratkaisevalla tavalla.
Kaikki tämä on voitu jäljittää. Hyvään tarinaan kuuluu tietysti elementtejä, joita voidaan spekuloida.
Helismaa oli Viipurissa sotien välillä kuten Hildakin. Viipuri oli tuolloin Suomen kansainvälisin kaupunki, myös suurin varuskuntakaupunki. Sen väkiluku oli muutamia kymmeniä tuhansia. Hilda oli töissä tarjoilijana ravintolassa, Helismaa aluksi asepalvelusta suorittamassa ja myöhemmin avioiduttuaan töissä kirjapainossa. On täysin mahdollista, että nämä ihmiset tunsivat toisensa jo tuolloin.
Miksi Armin ja Hildan tarinat ovat sekoittuneet? Kotiseutuhistorian harrastaja Esko Jaukka tarjoaa selityksen.
"Yksi iso syy on tuo ajankohta. Laulu Mimmistä tehtiin 1951 ja samanniminen elokuva 1952. Armi kruunattiin maailman kauneimmaksi 1952. Näin lähekkäiset tapahtumat menivät sekaisin ihmisten mielissä, ja tarinoiden tytöt sekoittuivat. Kukaan ei tuonut esille Hildan tarinaa."
Armi jätti nopeasti Hildan varjoonsa kasvamalla ikoniksi kansakunnan kaapin päälle. Armista kirjoitettiin kirjoja ja painettiin postikortteja. Hildaa muisteltiin hiljaisesti niissä kodeissa, joissa hänet tunnettiin.
Toinenkin selitys sekaannukselle löytyy.
"Hilda oli tasa-arvoasioiden edelläkävijä. Nainen, joka oli nähnyt maailmaa ja jolla oli maailmallisia tapoja, kuten pukeutuminen pitkiin housuihin. Hän teki työtä kodin ulkopuolella. Hänellä ei ollut lapsia. Hän kävi ravintolassa. Vanhakantaisessa yhteisössä tämä on voitu käsittää väärin, ja Hilda on saanut syyttä tietynlaisen leiman itseensä", tuumaavat Maria-Liisa Jakonen ja Esko Jaukka.
"Tämä voi olla yksi syy, miksi Hildaa ei ole haluttu muistella. Näemme kuitenkin, että viimeistään nyt on aika tomuttaa vanhoja asenteita ja antaa Hildalle oma paikkansa paikallishistorian tarinoissa", vakuuttavat Jaukka ja Jakonen.
Hilda ja Jaska avioituivat, mutta mitä Hildalle sen jälkeen tapahtui?
"Aviopari muutti Rovaniemelle, ja Jaska kuoli vankileirillä saamiinsa vaivoihin melko nuorena. Hilda meni vielä uudelleen naimisiin Isolankilan Leevin kanssa ja asui loppuelämänsä Rovaniemellä. Sinne hänet myös haudattiin. Hildalla ei ollut koskaan omia lapsia", kertoo sisarentytär Helvi.
Helismaan toisessa rillumarei-komediassa seikkailee myös Muhoksen Mimmi - tällä kertaa Rovaniemellä, tosin vanhempana, eikä enää niin hehkeänä. Häntä näyttelee Siiri Angerkoski. Onko tässä myös todiste siitä, että Hilda oli Mimmin esikuva?
Myös Muhoksen kunnan kehityspäällikkö Kyösti Honkala haluaa kasata oikeaa asiaa ja faktaa Mimmin tarinan tueksi.
"Asiantuntijat muualla Suomessa ovat kannustaneet käyttämään Mimmiä edelleen kunnan markkinoinnissa. Hahmona hän on tunnettu ja myönteinen."
Honkala toivookin, että ihmiset ottaisivat yhteyttä kuntaan, jos haluavat tuoda Mimmin tarinaan lisävalaistusta.
Artikkelin lähde Kaleva