Kaunis ja käytännöllinen

Liisa Lehto-Peippo teksti ja kuvat
Kaleva
Kalajoki Suuren Kalajoen emäseurakunnan aikana 210 vuotta sitten rakennettu Jokelan pappila on herännyt uuteen kukoistukseensa.
Viime vuoden pääsiäisenä sähköjohdon sytyttämä tulipalo oli vähällä tuhota arvokkaan rakennuksen kokonaan. Palokunta esti täydellisen tuhon tehokkaalla toiminnallaan.
Palo- ja savuvahinkojen vuoksi seurakunnan oli tehtävä taloon mittava remontti. Samalla varastotilana toiminut ullakko rakennettiin työhuoneiksi, ja työntekijät saivat kaivattua lisätilaa.
Savun katku on nyt hälvennyt, ja sieraimiin tulee maalin ja uusien pintojen tuoksu.
"Olemme onnistuneet erittäin hyvin. Emme halunneet tehdä pappilasta museota, vaan toimivan kirkkoherranviraston, pappilan ja työskentelytilat, joissa on kunnioitettu vanhaa", kirkkoherra Rauli Junttila iloitsee.
Vanhaa kalustusta taloon ei ole jätetty, mutta Junttilan mielestä vanha on näkyvissä paremmin nyt kuin ennen remonttia.
Jokelan pappila ei nimestään huolimatta ole enää papin asunto, vaan se on ollut toimistotiloina vuodesta 1995 alkaen. Siihen saakka talon toinen pää oli asuntona.
"Arkkitehti on löytänyt oivia ratkaisuja yhdistäessään vanhaa ja tämän päivän toiminnallisuutta", Junttila toteaa. Vanhoissa puitteissa on toteutettu tämän päivän tarpeet. Talon ulkoasu on säilytetty ennallaan.
Myös talouspäällikkö Liisa Ukonahon silmät loistavat.
"Olemmeko edes ansainneet tällaisia tiloja? Todella upeaa. Olemme erittäin tyytyväisiä. Toivottavasti ovat seurakuntalaisetkin", Ukonaho sanoo.
Junttila ja Ukonaho kertovat, että ihmisiä on käynyt virastossa tikusta asiaa tehden, että pääsisivät näkemään uudet tilat.
Muutto tiloihin tapahtui juhannuksen jälkeen, ja asiakkaita alettiin ottaa vastaan kolmisen viikkoa sitten.
Jokaisessa huoneessa on oma värimaailmansa. Vanhaa mallistoa olevien tapettien kuvio toistuu, mutta väri vaihtuu.
Rakennuksesta löytyi aarteita, kun vaurioituneita seinäpintoja jouduttiin purkamaan.
Aarteet haluttiin nostaa esiin. Salin katosta paljastuivat kattomaalaus ja kattoa kiertävä ornamentti. Osa kattomaalauksesta ja ornamentista konservoitiin koristamaan kattoa.
Talon erilaisia hirsipintoja on jätetty kuin taideteoksiksi näkyviin huoneisiin.
Ullakolle valmistuneissa työhuoneissa hirsipintaa on näkyvissä enemmänkin. Niitä on esillä muun muassa ikkunarakenteissa.
Eräs aarre on reikä ullakon hirsiseinässä. Se syntyi laukauksesta, jonka venäläiset joukot ampuivat joen toiselta puolen Suomen sodan aikana vuonna 1808. Osuma viereisestä pellosta löytyneiden kuulien ja nykyajan kuulan kanssa on kehystetty.
Pappilasta löytyy nykyajan tekniikka: interaktiivinen taulu ja videotykki.
Tekniikassa ei ole Junttilan mukaan ajateltu vain tämän päivän tarpeita, vaan myös tulevat on otettu huomioon.
Hälyttimet on asennettu tulipalojen, murtojen ja vahingontekojen varalle. Työntekijöiden turvallisuus on huomioitu.
Invahissin rakentaminen suojeltuun arvorakennukseen asetti oman haasteensa. Se on toteutettu ulkoapäin huomaamattomasti toiseen sisäänkäyntiin, joka oli tarkoitettu aikanaan palvelusväelle.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva