Artikkelin lähde Kaleva
Salla-Reetta Juuma Kaleva
Kiiminki Koiteli-sana on melko varmasti saamelaisperää ja tarkoittaa "keskellä oleva".
Tämän voi Koitelinkoskilla kävijä myös tuntea, jos seisoo Pikkusaaren etelä- tai pohjoispäässä. Sieltä käsin voi seurata, kun virtaavat vesimassat ympäröivät rantakalliot molemmilta puolin ja yhtyvät lopulta yhdeksi kuohuvaksi koskeksi.
Koitelinkoskien historia on niin pitkä, että paikka on useimmille Oulun seudulla asuville tuttuakin tutumpi. Tarinoita sieltä löytynee siis yhtä paljon, kuin kävijöitäkin.
Koitelissa on oltu jo kivikauden aikaan ja se on sen jälkeen niittänyt mainetta niin sahateollisuuden kuin virkistyskäytönkin osalta - puhumattakaan tietenkään kuuluisista kalasaalista.
20 minuutin automatkan päässä Oulusta sijaitsevat kosket ovat tänä päivänä helppokulkuisesta luonnosta nauttivan retkeilijän unelmakohde. Kiimingistä ja Jäälistä matka on vieläkin lyhyempi ja taittuu nopeasti myös pyörän selässä.
Välimatkat retkeilykohteessa ovat lyhyitä, mikä takaa sen, että lapsille paikka on temmellyskenttä parhaimmillaan; tutkittavaa ja salaperäisiä polkuja löytyy joka suunnasta, mutta pysäköintipaikalle ei väsymyksen yllättäessä ole silti pitkä matka.
Koskia pääsee ihastelemaan läheltä myös pyörätuolin kanssa, mikä on retkeilykohteelle ehdoton plussa. Heinäkuun lopussa paikalle on miellyttävää mennä myös, koska hyttysiä ei ole nimeksikään.
Vaikka Koitelinkosket houkuttelevat puoleensa vuosittain noin 40 000 vierailijaa, voi rauhallista ajanviettoa suunnitellut seurue silti saada olla omassa rauhassaan. Kun reppuun muistaa pakata alustaksi viltin, voi paikkansa valita minkä tahansa silokallion päältä.
Pikniksaari on kyllä nimensä veroinen, mutta oman sopukan löytää helposti myös muualta.
Mukaan Koiteliin kannattaa ehdottomasti ottaa myös evästä. Korillisen kanssa alueella viihtyy varmasti tunnin, jos toisenkin.
Nuotiopaikkojakin löytyy seitsemästä kohtaa ja polttopuita on niissä hyvin tarjolla. Alueen roskakorit täyttyvät kuitenkin nopeasti, joten roskia luontoon kuljettanut jaksaa varmasti viedä ne myös pois.
Lapsenmieliselle parasta alueella on ehdottomasti kallioilla hyppely.
Koitelinkosket on mukavasti jätetty luonnolliseen olemukseensa, eikä maisemaa ole "pilattu" ylimääräisillä kaiteilla. Tämä luonnollisesti tuo myös omavastuun kalliolla seikkaleville, joten on hyvä seurata mihin tossullaan astuu. Kivien liukkaus voi yllättää kokeneemmankin kiipeilijän.
Historiaa täynnä oleva paikka tarjoaa lapsille myös edelleen samaa tekemistä, kuin vuosikymmeniä sitten. Tässä vanha kunnon esimerkki: rakenna laiva kaarnasta, tikusta sekä lehdestä ja laske se vesille virran alkupäästä. Juokse sitten alavirtaan ja seuraa pysyykö aluksesi koossa kosken pauhussa.
Laivoilla voi toki pistää pystyyn kisankin; kenen aluksesta rakennettiin jämäkin ja nopein?
Suurimmassa saaressa, Sahasaaressa, sijaitsee tapahtumalava sekä kesäkahvila Tunnelmatupa. Tällä hetkellä niiden kupeessa on kuitenkin tunnelma hieman hukassa viereen rakennettavan sillan vuoksi.
Silmän lepuuttamiseksi kannattaa siis kävellä esimerkiksi Taikametsänreittiä hiukan syvemmälle metsään. Matkan varrelta voikin löytää Koitelinkoskien luonnon erityispiirteitä, kuten kasveista keto- ja ahonoidanlukon, sekä linnuista rantasipin.
Kun suunnittelee treffejä, eivät Koitelinkosken sillat voi olla väärä valinta. Koskien pauhu on oiva tapaamispaikka myös romanttisemmassa mielessä.
Ensitreffeille kannattaa kuitenkin valita pieni silta Sahasaaren ja Pikniksaaren välissä, jonka miljöö on pääsiltoja rauhallisempi.
Artikkelin lähde Kaleva