Kun oikein halutaan ja onnistutaan, historian tallentaminen tuo nykyajankohdan arkeen monipuolista toimintaa ja syventää kyläläisten paikallistuntemusta.
Tekeillä ei ole vain kyläkirja, vaan oikea paikallishistoria, tekijät korostavat. Samalla kylälle syntyy oma arkisto, sillä asiakirjoja digitoidaan.
"Pyhännän sydän ja keuhkot", Tavastkengän kylästä sanotaan kauniisti.
Oulun yliopistossa historian opintojaan viimeistelevä kylän oma poika on ottanut hankkeen harteilleen. Hän on myös suunnitellut ja toteuttanut kylän internet-sivut.
Kyläläiset ovat sananmukaisesti jalkautuneet: väki on näet kiertänyt pirtistä pirttiin erityisissä muisteluilloissa, joissa jokaisessa on ollut oma teemansa. Mukana on ollut monen eri polven kyläläisiä.
Haastatteluja on tehty runsaasti, ja tärkeää materiaalia on kertynyt myös tilakyselyiden perusteella. Niissä esitettyjen asemakaavaa ja rakennuksia koskevien kysymysten on toivottu samalla myös herättävän asukkaat huomaamaan, millaisia vaalimisen arvoisia kohteita itse kunkin pihapiiristä voi löytyä, Leiviskä korostaa.
Valokuviakin on Leiviskän mukaan kertynyt mukavasti. "Vanhimmat ovat 1910-luvulta. Työkuvat ovat harvinaisia, etenkin uittokuvia saisi olla enempi, rakennuskuvia samoin."
Nuorta tutkijaa harmittaa suuresti se, miten kylän vanhaa rakennuskantaa hävitettiin muutama vuosikymmen sitten surutta.
Nyt yritetään pelastaa 1700-luvun yhtenäispihapiiri, jollaisia on vain parikymmentä koko läänin alueella.
Leiviskän mukaan suurella osalla pyhäntäläisistä on juuret Tavastkengällä. Leiviskä itse tietää sukunsa käyskennelleen tienoolla jo 1600-luvulla, todennäköisesti jo edellisen vuosisadan puolella.
Nykyään Tavastkenkä on kotipaikkana reilulle 300 pyhäntäläiselle. "Oulun läänin harvimpaan asutun kunnan tiheimmin asuttu alue" siitä todettiin vielä 1960-luvulla. Tuolloin väkeä oli toista tuhatta.
Seuraavalla vuosikymmenellä monen tie vei kirkonkylää kauemmaksikin, etelään ja toiselle rannalle, Ruotsiin.
Eräs kyläläisten suurista ylpeydenaiheista on 110-vuotias koulu.
Tällä hetkellä vuosiluokilla 1-6 on kolmisenkymmentä oppilasta, mutta nykyisen koulun valmistuessa vuonna 1958 alakoululaisia oli peräti 159 - siis yhdessä pohjoissuomalaisessa kyläkoulussa.
110-vuotista koulutietä juhlitaankin Tavastkengällä huomenna lauantaina koko päivän.
Luvassa on enemmän kuin pelkän koulun juhla, sillä Tavastkengän kylänkin historiaa muistetaan. Mukaan voi päästä muun muassa yökävelylle pitkin raittia.
Nimi Tavastkenkä on peräisin muinaisilta eränkävijöiltä ja tulee sanoista ’tavast’ eli ’häme’ ja ’gänge’ eli ’käytävä’,’kulkutie’.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>