Sanat lähtevät yhdysvaltalaisen
"Tunsin itseni pieneksi", Lampi hymyilee 45 minuutin saarnansa jälkeen, "sillä paikalla oli niin paljon ihmisiä, jotka kuuntelivat, mikä on lahjani heille. Onko lahjani riittävä?" kysyy Lampi.
Kanssauskovien kädenpuristuksista päätellen oli. Hikikarpalot helmeilevät Lammen otsalla, kun hän saapuu nihkeän kuumasta teltasta kirkkaalta taivaalta porottavan auringon alle.
Hän lähti joskus 1910-luvun paikkeilla Amerikkaan hakemaan töitä kaivokselta. Mukana oli muita perholaisia.
Tämä ydinjoukko vei lestadiolaisuuden rapakon taakse, jonne se juurtui pieneen, 8 000 asukkaan Ishpemingin kaupunkiin Michiganin osavaltioon. Siellä on tällä hetkellä sata aikuista ja sata lasta lestadiolaisuuden piirissä. Walter Lampi on yksi kahdeksasta saarnamiehestä.
"Meillä on tilaisuudet joka sunnuntai, pyhäkoulu sekä leirikeskus", Lampi kertoo pienen yhteisön arjesta.
Lammen - jollaiseksi Walter nimensä amerikkalaisittain lyhensi - isä sai USA:sta töitä, mutta myös paljon enemmän: "Hän löysi Jumalan valtakunnan."
Walter Lammen äiti oli amerikkalainen. Hän oli saanut uskonnollisen kasvatuksen. Näin Lampikin kasvoi kiinni lestadiolaisuuteen jo varhain.
Lammilla on Suomeen vahvat siteet. 14 lapsesta viisi on käynyt kristillisen opiston Suomessa: kolme Reisjärvellä, yksi Ranualla ja yksi Jämsässä eli 21-vuotias
Jodi ja hänen isänsä kertovat samoin uskonasioiden eroista Suomessa ja Amerikassa. Heidän mielestään ei ole nähtävissä mitään eroa.
"Jotkut puhuvat englantia, toiset suomea, mutta kun puhumme hengellisistä asioista, puhumme Kaanaan kieltä. Ymmärrämme, mitä Jumalan valtakunta, syntien anteeksiantaminen ja uskonto tarkoittavat", Walter selittää.
"Ei ole eroa sillä, olenko Amerikassa vai täällä, jos ympärillä on uskovaisia", Jodi kiteyttää.
Walter Lampi on ollut aikaisemmin Ranuan, 1973, ja Oulunsalon, 1982, suviseuroissa. Nyt hän puhui ensimmäisen kerran yleisön edessä suviseuroissa.
Hän pyyhkäisee hien otsaltaan ja piirtää ilmaan säteeltään 15 sentin ympyrän.
"Ympyrä on sulkeutunut. Ensin isäni lähti. Sitten minä tulin takaisin. Isäni ja isoisäni puhuivat ensin. Oli minun vuoroni."
Ympyräkuvio haihtuu samantien ilmaan, mutta muistot jäävät. Ne repussa Walter Lampi palaa 24. heinäkuuta Michiganiin - ei vieraiden vaan omiensa luota.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>