Kukat tuovat iloa arkeen ja koristavat muutoinkin kaunista (ja laajaa) kotia, jonka hoitamisesta Lattula vastaa kokonaan itse. "Onneni muotoutuu hyvin arkisista asioista. Pidän kotitöistä ja ruuanlaitosta, lapset ovat jatkuva ilonaiheeni."
Perhe onkin Ulla-Riitta Lattulalle tärkeä osa elämää. "Mieheni kuoleman jälkeen seitsemän vuotta sitten ajattelin, että olen selviytyjä, jos saan viettää 50-vuotispäiviäni tasapainoisena ja elämästä nauttien."
Ulla-Riitta Lattula on selviytynyt. Hän jäi leskeksi puolivuotiaiden kaksosten kanssa,
"Ajattele, jos Saara-Mariakin olisi sikiöseuloilla siivottu elämästä pois?", hän kauhistelee ja toivoo, että aborttia tarjottaessa pitäisi ainakin ensin olla mahdollisuus tutustua perheeseen, jossa on kehitysvammainen lapsi.
Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että Ulla-Riitta Lattula on huolissaan sairaitten, vammaisten ja vanhusten ihmisarvon puolesta yhä kovenevassa yhteiskunnassa. "Nämä ihmiset eivät selviä jokapäiväisistä toiminnoista ilman yhteiskunnan tukea, eivätkä kykene itse puolustamaan etujaan vahvempiensa joukossa."
Käytännön tasolla entinen kodinhoitajamalli olisi hänen mielestään edelleen hyvä tapa tukea perheitä.
Kaksosten lisäksi Ulla-Riitta Lattulalla on myös kaksi nyt jo aikuista lasta. "Olen ylpeä heistä kaikista!", hän sanoo painokkaasti ja on erityisen onnellinen, että tällä hetkellä Italiassa ja Sveitsissä asuvat tytär ja poika saapuvat juhlimaan äidin merkkipäivää.
Vaikka koti on tärkeällä sijalla, on Ulla-Riitta Lattulaa viime vuosina viety yhä vilkkaammin sieltä pois. Politiikan lisäksi erilaiset asiantuntijatehtävät nielevät aikaa. Viime eduskuntavaaleissa hän sieppasi kokoomuksen listoilla 1045 ääntä, mikä ensikertalaiselta on ihan hyvä suoritus. "Seuraavalla kerralla mennään läpi", hän nauraa, mutta on selvästi enemmän kuin tosissaan.
"Oulussa tarvittaisiin ehdottomasti uusi sisäliikuntahalli tavallista harrastamista varten!"
Liikunta, jos mikä, on ehkäisevää terveydenhoitoa, jolla ihmiset säilyttävät työkykynsä ja sairaspäivät vähenevät, huomauttaa Lattula.
Iltaisin, lasten nukahdettua, puuhakas nainen saattaa kaivaa maalipurkit esille ja kunnostaa vanhoja huonekaluja. Syntymäpäiviä vartenkin on pensselin jäljiltä pitkä liuta istuimia odottamassa.
Eipä sitten liene ihme, jos esimerkiksi television katselu on minimissä. "Itse en katso juuri ollenkaan ja lastenkin katselua valvon hyvin tarkkaan", hän kertoo. Tässä perheessä riittää muutakin tekemistä.
LIISA LAINE
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>