Viisi kesää kukintojen perässä
Ulla Ingalsuo
Kuusamon omalle kasvikirjalle on kysyntää. Tästä huomiosta alkoi kymmenkunta vuotta sitten yhteistyö, jonka tuloksena on juuri julkaistu Kuusamon kasvien kirja.
Biologi Anne Jäkäläniemi ja eläkkeellä oleva psykologi Paula Koutaniemi kertovat ”juosseensa viisi kesää kukintojen perässä eri puolilla pitäjää”.
Jäkäläniemi tunnisti ja Koutaniemi kuvasi kirjan 244 kasvia.
– Kukinnot ovat ohi yleensä noin viikossa, joten ajoitus on tärkeä. Yhtä kasvia saatettiin jäljittää monta kesää, naiset kertovat.
Kirja pätee luonnollisesti myös yli Kuusamon rajojen. Kaupungin nimi haluttiin kanteen kunnioittamaan tekijöiden kotiseutua ja Kuusamon tulevaa 150-vuotisjuhlavuotta.
– Olemme osoittaneet kuvin ja sanoin ne tuntomerkit, mistä minkäkin kasvin tunnistaa. Jokaisesta kasvista on kuvattu vähintään kukinto ja lehdet.
Suurin osa suomalaisista tuntee kasveja naisten mukaan valitettavan vähän.
– Onneksi kasviot palasivat kouluihin uusien opetussuunnitelmien
myötä. Keräämisellä on suuri merkitys oppimisessa, tietää Anne Jäkäläniemi.
Kasvien tunteminen ei ole yhdentekevä asia. Niiden avulla hahmotetaan sitä, minkälaisessa ympäristössä elämme.
– Luontoympäristön tunteminen laajentaa myös arvomaailmamme. Jokaisella on oikeus elää täällä. Toisaalta emme voi vielä tietää, mitä kasvit meille lopulta antavat. Joku näistä voi tarjota lääkkeen vaikeaan sairauteen. Kasveilla on myös hyvin terapeuttinen merkitys.
Kuusamon kasvistoa kuvaa kaksikon mukaan monipuolisuus, joka selittyy sijainnilla, korkeuseroilla, ilmastolla ja kalkkipitoisella dolomiittikalliomaaperällä.
– Kaikesta tästä kasvaa ainutlaatuinen kombinaatio, jonka merkityksen kasvitieteilijät huomasivat jo 1800-luvulla. Kuusamo on pohjoisin paikka monille eteläisille ja eteläisin paikka monille pohjoisille lajeille ja myös läntisin alue itäisille lajeille.
Erityiset kasvuolosuhteet mahdollistavat myös hyvin harvinaisten lajien esiintymisen. Esimerkiksi idänkynsimölle ja kalkki-imarteelle Kuusamo on ainoa tunnettu kasvupaikka.
Kaksikon yhteistyö alkoi, kun Koutaniemi osui Jäkäläniemen vetämälle kasvikurssille kymmenkunta vuotta sitten. Opettaja ihastui oppilaansa erilaisista, yksityiskohdat ja tuntomerkit tarkasti esiin nostavista kuvista ja ajatus yhteisestä kirjasta syntyi nopeasti.
Koutaniemi on kuvannut kasvit tyttärensä Meeri Koutaniemen vanhalla kameralla ja sanoo, että ei saa kyllikseen niiden kauneudesta.
– Ajattelen aina ensin, miten kasvi haluaisi tulla kuvatuksi. Kun sitten menee kameran taakse ja katsoo yksityiskohtia, ei voi olla lumoutumatta. Kasvimaailma on yksinkertaisesti hurmaava.
Siinä missä Koutaniemen suhde kasveihin on tunnepitoinen, katselee Jäkäläniemi kasveja tiedemiehen silmin.
– Yhä enemmän mietin syntyjä syviä: miksi tämä kasvi kasvaa juuri tässä eikä tuossa, miksi se ei kuki nyt, vaikka kukki viime vuonna.
Hän kertoo kiinnostuneensa kasveista jo ”pikkurääpäleenä”. Into johti alan opintoihin ja Oulun yliopiston dosentuuriin. Oman väitöksensä hän teki kasvien metapopulaatiodynamiikasta. Jäkäläniemi ohjaa parhaillaan muun muassa neidonkengästä väitöskirjaa tekevää jatko-opiskelijaa.
Fakta
Anne Jäkäläniemi
Kuusamolainen 52-vuotias
Oulun yliopiston kasviekologian
ja luonnonsuojelubiologian dosentti.
Opettaa Raudaskylän kristillisen opiston lukiossa biologiaa,
maantietoa, terveystietoa ja atk:ta.
Perheeseen kuuluu puoliso ja viisi lasta. Kaksi lastenlasta.
Harrastaa näyttämötaidetta.
Paula Koutaniemi
65-vuotias eläkkeellä oleva psykologi.
Harrastaa luontokuvausta. Tekee myös vapaaehtoistyötä Kuusamon ev.lut. seurakunnassa. Vaikutti kirkkovaltuutettuna kahdeksan vuoden ajan, mutta kokee vapaaehtoistyön mielekkäämmäksi tavaksi toimia.
Perheeseen kuuluu puoliso ja kuusi lasta. Seitsemän lastenlasta, kahdeksas syntyy heinäkuussa.
Artikkelin lähde Kaleva 25.07.2017.