Veistoksia veden alle ja kallioiden päälle
300 metrin louhosmonttuun.
Eeva Kauppinen
Art Linnakallio on Kempeleen kunnan kunnianhimoinen veistospuistohanke. Ideana on järjestää sarja taidesymposiumeja, joihin kutsuttujen kansainvälisten taiteilijoiden ulkoveistoksista syntyy nykyiselle louhosalueelle Ouluntullia vastapäätä pysyvä ympäristötaideteos ja ainutlaatuinen kulttuurikohde.
Tällä hetkellä alueella kaivaa vielä Destia. Työt päättyvät vuoden lopussa, jonka jälkeen pohjavesi nousee louhokseen.
Osa veistoksista sijoittuu veden alle, osa pikku järven reunamille.
Avolouhos on vaikuttava näky. Katerpillarit näyttävät leluilta 300 metriä halkaisijaltaan olevan kaivannon pohjalla.
Ensimmäinen Art Linnakallio -kuvanveistosymposium alkaa Kempeleessä 7. elokuuta.
Art Linnakallion kuraattoriksi on kutsuttu kuvanveistäjä Antti Ylönen Iistä. Hän valitsi ne neljä taiteilijaa, jotka pääsevät toteuttamaan visionsa kallioseinämäjärven sisään. Ensimmäisen symposiumin aikana suunniteltavat työt sijoittuvat joko osittain tai kokonaan tulevan vedenpinnan alle tai veden varaan.
Mukana ovat Latika Katt (s. 1948) Intiasta, Alfio Bonanno (s. 1947) Tanskasta, Knut Wold (s. 1953) Norjasta ja Sakari Matinlauri (s. 1957) Oulusta.
– Taiteilijoilla on vapaat kädet, Ylönen kertoo.
– Toivon mukaan teokset näkyvät myös rannalta. Niihin on tarkoitus laittaa valaistus veden alle.
Onko materiaali- tai kokotoiveita? Millaiset reunaehdot taiteelliselle vapaudelle on asetettu?
– Odotamme tasokkaita teoksia. Pitää luottaa taiteilijan kykyyn arvioida tehtävää, Ylönen vastaa.
– Tietenkin olisi hyvä käyttää kiviainesta ja muuta, mitä meillä täällä jo on. Mutta materiaali on avoin. Eri materiaaleja voi yhdistellä. Kokoa rajoittaa enemmän budjetti.
Kunta rahoittaa symposiumia 30 000 eurolla.
Kallioseinämäjärven ympäristöön jatkossa tulevien veistosten kokonaismäärää ei ole vielä määritelty. Kuvanveistosymposiumeja on tarkoitus järjestää joka toinen vuosi.
Järvi sijaitsee virkistys- ja vapaa-ajan kohteeksi suunnitellun alueen keskiössä. Kempeleen kunnan visiossa ovat vuoteen 2025 mennessä kalliojärven lisäksi tapahtuma-areena, tanssilava, huvi- ja seikkailupuisto, golfkenttä, hotelli, lomakylä ja sukelluskeskus.
Art Linnakallio on osa Kempele 150 -juhlavuoden ohjelmaa. Linnakallio masterplan valmistui kunnassa 2015.
Louhos täyttyy pohjavedellä parissa vuodessa arviolta kymmenen metrin korkeudelta.
– Tilanne on hyvä meidänkin tehdä hommia. Koska pumppaus on nyt käynnissä koko ajan, louhos pysyy tyhjänä ja saadaan työskennellä kuivin jaloin, Ylönen huomauttaa.
Järven rannalle on tulossa myös uimaranta. Yhteen nurkkaukseen on jo louhittu syvempää sukellusmonttua.
Ylönen on toiminut aiemmin mm.
kansainvälisen Bothnia Seascape -taiteilijatyöpajan taiteellisena johtajana Oulussa 1993, Varjakan saaren Veistossonaatti-metsäveistossymposiumin taiteellisena johtajana Oulunsalossa 1998 ja KulttuuriKauppilan mukana organisoimissa ART Ii -biennaaleja vuodesta 2008.
Art Linnakallion kansainväliset taiteilijat saapuvat Kempeleeseen sunnuntaina 6.8. ja hommat alkavat maanantaina.
FAKTA
Art Linnakallio
Ensimmäinen kansainvälinen kuvanveistosymposium Kempeleessä 7.–26. elokuuta 2017.
Yhteisötyöpaja Linnakallion
louhoksella lauantaina 12.elokuuta kello 10–14. Kaikki halukkaat pääsevät tekemään kivistä taideteosta kuvanveistäjien kanssa. Sopii kaikenikäisille.
Art Linnakallion taiteilijat kertovat taiteestaan Kempele Akatemian tiloissa (Honkasentie 15) 19.8. kello 10–14.
Näyttelyn avajaiset 26.8. kello 16. Tapahtuma on osa Taiteiden yötä. Päätöstilaisuus louhoksella keskiyöllä.
Veteen piirretty suunnitelma
Eeva Kauppinen
Art Linnakallio -idean isä on Kempeleen kunnallistekniikkapäällikkö Eelis Rankka. Hän on oululaisen taidegraafikon Lauri Rankan poika.
Visio konkretisoituu ensimmäiseksi paitsi louhosjärvessä myös taidesymposiumissa syntyvissä veistoksissa.
– Tämä voi hyvin olla matkailun vetonaula, kuraattori Antti Ylönen toteaa.
– Odotan mielenkiinnolla, mitä valitsemani taiteilijat tekevät. Jotain uutta ja ennennäkemätöntä. Ryhmä on tosi kova.
Tanskassa asuva, Sisiliassa syntynyt Alfio Bonanno on yksi ympäristötaiteen pioneereista. Hän on toteuttanut paikkasidonnaisia teoksia 1970-luvulta asti eri puolilla maailmaa.
– Bonanno ottaa ideansa ympäröivästä paikasta, käyttäen mahdollisuuksien mukaan hyväkseen myös paikallista historiaa ja kansanperinnettä, Ylönen kertoo.
Alfio Bonanno oli mukana ensimmäisessä ART Ii -biennaalissa 2008.
Nätteporin ja seurakuntatalon välissä Iissä sijaitsee hänen teoksensa Seven steps.
Latika Katt on yksi Intian eturivin kuvanveistäjiä ja Art Linnakallio -ryhmän ainoa nainen.
Hänen pääasialliset materiaalinsa ovat kivi, pronssi ja keramiikka.
Latika Katt voitti Pekingin kansainvälisen taidebiennaalin pääpalkinnon 2010.
Katt on kertonut, että toteuttaa symposiumissa perinteisemmän veistoksen.
– Norjalaisen Knut Woldin työt ovat olleet monumentaalisia kiviteoksia, jotka sijoittuvat usein avoimeen tilaan, esimerkiksi tunturiin.
Paikallista osaamista ensimmäisessä veistosymposiumissa edustaa kuvanveistäjä Sakari Matinlauri Oulusta.
– Sakke on tehnyt puuta, kiveä ja metallia. Hänellä on materiaaliskaala hyvin hallussa, Antti Ylönen kehuu.
Artikkelin lähde Kaleva 25.07.2017.