Valokuvilla kunniaa Kuusamon Kitkajoelle
Ulla Ingalsuo
Kuusamo
– Vain tunne on totta. Kun katsojat ymmärtävät, miten luonto vaikuttaa heihin, tapahtuu sitä muutosta, mitä tarvitsemme, sanoo Tauno Kohonen.
Valokuvaaja ja luontodokumentaristi istuu kivellä Juuman kylän yläpuolella Kuusamossa ja katselee alla virtaavan Kitkajoen valoja ja varjoja.
– Tämä sattuu syvälle sydämeen, hän kiteyttää.
Kitkajoki tuli Kohosen elämään kesällä 1980, kun karjalaismies muutti Kuusamoon.
Kaksi muuta elämänmittaista kokonaisuutta ovat lapsuusmaisema Heinävedellä sekä Pallas–Ylläs-alue.
Suhdetta Kitkajokeen kuvaa se, että ensimmäisenä vuotenaan Kuusamossa mies kuvasi Jyrävän putousta 10 000 dian verran.
Harrastuksesta alkaneesta valokuvaamisesta tuli lopulta ammatti ja sittemmin still-kamera vaihtui videoon.
Kohonen sanoo, että hyvän kuvan taustalla on aina näkemys.
– Kamerat kehittyvät ja kevenevät, mutta kuvaamisen helppous ei poista vaadetta sisällöstä.
Nyt oululaisen mediatoimisto Rapid Riverin toimitusjohtajana toimiva Kohonen kertoo, että tallessa on noin 7 miljoonaa tiedostoa kuvia ja videoklippejä. Kotona on lisäksi kuusi suurta vaatekaappia täynnä dioja.
Valtaisa tuotanto on saanut ansaitsemaansa huomiota: viimeksi keväällä mies palkittiin kultamitalilla Hampurin kansainvälisessä WorldMediaFestival-kilpailussa. Mukana oli visuaalisia tuotantoja 32 maasta.
Palkittu Kitkajoki – rakas joki on Kohosen elokuva, joka sijoittuu Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistoihin. Pohjoisen luonnon puhtaudesta, rauhasta, hiljaisuudesta ja vuodenaikojen värien vaihtelusta kertovaa elokuvaa työstettiin kolme vuotta.
Tarinaan Kohosen sysäsi Pohjois-Kuusamoon suunniteltu kaivos.
– Taustalla on luonnon hyödyntämisen uhka. Nyt on ainakin dokumentti siltä varalta, että tästä tulisi kansainvälinen kamppailu.
Elokuvassa käsitellään luonnon esineellistämistä ja hyötykäyttöä sekä herätellään ajatuksia siitä, miten todellisuudessa suhtaudumme luontoon.
Kohonen siteeraa myös kuusamolaisen luontofilosofi Reino Rinteen aforismeja, joihin liittyy olennaisesti ajatus siitä, että ihmisen olisi löydettävä luonto itsessään, jotta ympärillä oleva luonto voisi säästyä.
Kohosen elämäntyö kuvaajana korostaa luonnon kauneuden ja puhtauden merkitystä. Mies kertoo pohtivansa yhä useammin myös sitä, miksi emme enää huomaa luonnon rauhoittavaa merkitystä itsessämme.
– Olemmeko menettäneet viimeisenkin yhteyden siihen, että olemme osa luontoa?
Kalastus oli ensimmäinen asia, joka toi Kohosen jokivarteen nelisenkymmentä vuotta sitten.
Sitä seurasivat valokuvaus, retkeily ja koskimelonta.
Kuvaajan parhaat muistot Kitkajoelta ajoittuvat vuosiin, jolloin kalaa oli.
Hän sanoo, ettei ole vuoden 1989 jälkeen tappanut yhtään kalaa vaan harrastaa ainoastaan catch and release -kalastusta. Jokainen väkäsettömään koukkuun tarttunut kala vapautetaan takaisin jokeen.
Kohosen suuri huoli on joen arvokas taimenkanta, joka on vaarassa hävitä kokonaan. Kalakannan turvaaminen on hänelle myös filosofinen kysymys.
– Lähden siitä, että ihminen ottaa itse vastuun omista tekemisistään ja siitä, mitä hän luonnolle tekee.
FAKTA
Tauno Kohonen
70-vuotias dokumentaristi ja valokuvaaja. Vuonna 1991 perustetun Mediatoimisto Rapid Riverin johtaja.
Koulutukseltaan yhteiskunta- ja taloustieteilijä. Työskenteli Kuusamon suunnittelu- ja tiedotussihteerinä 1980–1991.
Kotoisin Heinävedeltä, asuu Oulussa.
Perheeseen kuuluu naisystävä ja kaksi poikaa. Yksi lapsenlapsi.
Useita palkintoja, valittu muun muassa Suomessa vuoden 2001 kuvaajaksi.
Viimeisin palkinto Hampurin kansainvälisessä WorldMediaFestival-kilpailussa toukokuussa 2017 dokumenttielokuvasta Kitkajoki – rakas joki. Elokuva on Yleisradion ja Rapid Riverin yhteistuotantoa, ja se esitetään televisiossa tänä vuonna.
Dokumenttielokuvaa täydentää parhaillaan työn alla oleva Puhdas luonto, puhdas vesi -kuvatietoteos ja näyttely. Teos julkaistaan vuoden 2017 aikana ja se on osa Suomi 100 -juhlavuoden hankkeita.
Pitänyt lukuisia näyttelyitä ja kuvaesityksiä eri puolilla Suomea. Valoa erämaassa -luontokuvanäyttely on esillä tänä kesänä Kesälahdella.
Artikkelin lähde Kaleva 16.07.2017.