Sunnuntaijamit on soittajien sulatusuuni

Jami-isännän tai -emännän vastuulla on vuorojen jakaminen ja fiiliksen kohottaminen, yleisö hoitaa musiikin.

Anssi Juntto, tekstit ja kuvat

Sunnuntai alkaa jo vaihtua maanantaiksi ennen kuin 45 Specialin maineikkaat sunnuntaijamit pääsee kunnolla vauhtiin. Äskettäin Verhot-yhtyeensä kanssa Kesä kuivaa kyyneleet -singlen julkaissut Mikko Pietilä astelee tottuneesti jami-isäntä Juha Kallion luo.

– Me voisimme käydä soittamassa Gladin Jannen ja Pyhiksen kanssa. Onko miten paljon jonoa, Pietilä kysyy.

– Ei ole vielä jonoa. Näiden jälkeen on Annukan vuoro. Laitan teidät sitten sitä seuraavaksi, Kallio toteaa.

– Se sopii hyvin. Meidän pitää vielä katsella joku rumpali.

Pyhis eli Marko Pyhähuhta ehdottaa Pietilälle parhaillaan soittovuorossa olevan ryhmän rumpalia, pari vuotta sitten vuoden jamittelijaksi valittua Katja Pikkaraista. Glad kuitenkin bongaa baaritiskiin nojailevan Mikko ”Borno” Korpelan.

Zero Ninesta tuttu Korpela suostuu kuin suostuukin vetämään The Curen Just Like Heavenin ja Fleetwood Macin Go Your Own Wayn, ja Korpelan bändikaveri Timo Käsmä ilmoittautuu jälkimmäiseen biisiin kitaristiksi.

Pietilä on asustanut jo toistakymmentä vuotta Helsingissä, mutta edelleenkin hän käy entisen kotikaupungin jameissa aina tilaisuuden tullen. Vaikka Helsingin jamikulttuuri on sekin tullut tutuksi, on Nelivitosessa aina ihan oma fiiliksensä.

Kallio puolestaan on ollut jamien vakiokasvo ihan alusta – vuoden 1990 syksystä – asti. Alkuaikoina hän tuurasi usein alkuperäistä jami-isäntää Janne Pekkalaa, mutta 2000-luvun alussa hänestä tuli varsinainen jami-isäntä.

Kallion mukaan sunnuntaijamit eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien varrella. Alusta asti periaatteena on ollut, että jokainen kokoonpano esittää kaksi biisiä kerrallaan.

– Nuorella polvella on tietysti uusia biisejä, mutta on mukavaa, että he kunnioittavat myös vanhoja klassikoita soittamalla muun muassa vanhaa Black Sabbathia ja jopa Procol Harumia, Kallio kiittelee.

Kesäkuussa Kallion ja Janne Aslak Räsäsen rinnalle jamiemännäksi tullut Emilia Aarnio luonnehtii jameja sulatusuuniksi.

– Siellä edelleen ovat ne vanhat patut, jotka ovat käyneet jameissa jo vuosikymmeniä, ja sitten on ihan uutta porukkaa. Kaikki sulautuvat tosi hyvin yhteen, hän naurahtaa.

Aarnio arvioi jamiemännyyttä tuoreeltaan mukavaksi hommaksi.

Enimmäkseen toimenkuva pitää sisällään vuorojen jakamista ja fiiliksen kohottamista, mutta välillä joutuu myös etsimään tietyn instrumentin taitajaa sellaista kaipaavaan vajaaseen ryhmään.

Vuosien varrella jameissa on perustettu lukuisia bändejä. Esimerkiksi Maya Korvelan kokoonpanot Jam Group ja Frozen Hippies ovat saaneet alkunsa nimenomaan jameissa.

Tätä nykyä Korvela on yksi oululaisen Wood Barin akustisten jamien vetäjistä.

Kokoluokan ja soundimaailman ohella keskeinen ero 45 Specialin jameihin on se, että Wood Barissa jammaajat esittävät enemmän omia kappaleitaan.

– Täällä uskaltaa paremmin, koska tämä on pienempi baari. Nelivitonen on enemmän sellainen näytön paikka, Korvela sanoo.

– Olen kuullut jonkin verran soraääniä siitä, että ihmiset vetävät omia biisejä. Minusta on kuitenkin hyvä, että on tällainen foorumi, jossa voi käydä vetämässä ja testaamassa omia biisejä. Itsekin teen sitä paljon, molempia jameja vuorollaan isännöivä Räsänen toteaa.

Omien kappaleiden esittäminen ei toki sekään vesitä perinteistä jammaamista, vaan laulaja-lauluntekijätkin saavat yleensä tuekseen muita soittajia.

Suurin osa Wood Barin jamiväestä siirtyy loppuillaksi 45 Specialiin.

Jamiemännät ja -isännät vakuuttavat, että 45 Specialin ja Wood Barin jamit eivät ole toistensa kilpailijoita, ja että ne ruokkivat toisiaan. On varmasti niinkin.

Yhtä lailla moni ihmettelee, miksi jamien pitää olla samana iltana.

45 Specialissa jamien aloitusta on siirretty myöhemmäksi, koska porukka on ruvennut tulemaan paikalle entistä myöhemmin.

Samoin jameihin alkujaan olennaisena osana kuulunut vaihtuva housebändi on jouduttu jättämään kokonaan pois, ettei kenenkään tarvitse soittaa tyhjille seinille.

FAKTA

Oulun sunnuntainen jamiputki

45 Specialin sunnuntaijamit joka sunnuntai klo 23.15–03. Vetäjinä Juha Kallio, Janne Aslak Räsänen ja Emilia Aarnio.

Jamit aloitettiin pian baarin perustamisen jälkeen syksyllä 1990. Idea lainattiin edesmenneeltä Rattorilupilta. Alkujaan jamien aluksi esiintyi vaihtuva housebändi.

Wood Barin akustiset jamit joka sunnuntai klo 19–23. Vetäjinä Maya Korvela, Krista Tiitinen, Janne Aslak Räsänen ja Taneli Knuutinen.

Korvela ja Räsänen pitivät alkuillan akustisia jameja ensin Pivossa, josta ne siirtyivät Rummers’ Clubin kautta Wood Bariin.

Oulu edelläkävijänä

45 Specialin sunnuntaijamit saattaa hyvinkin olla pisimmän aikaa säännöllisesti jatkunut jamitapahtuma koko maailmassa.

Esimerkiksi lontoolaisen Ain’t Nothin But Blues -baarin perinteet ovat muutaman vuoden lyhyemmät. Juha Kallio kävi tutustumassa paikan jameihin pari viikkoa sitten.

– Siellä oli ihan sama henki ja meininki kuin täälläkin. Samat Santanat siellä soivat, kaksi biisiä per ryhmä sai soittaa, ja soitosta sai olutlipun. Soittajat eivät olleet sen parempia tai huonompia kuin täällä, hän toteaa.

Suomessa jamien juurtumisesta Helsinkiin saa kiittää Maya Korvelaa. Kun Korvela 17 vuotta sitten muutti Helsinkiin, kaupungissa ei ollut yksiäkään jameja.

– Kun ei ollut jameja, sellaiset piti perustaa. Gloriassa vedin jameja kuusi vuotta ja On The Rocksissa neljä vuotta. Sen jälkeen palasin Ouluun, hän kertoo.

Nykyään Helsingissä on jameja
ainakin On The Rocksissa, Boot­hillssä, Mendocinossa ja Kolmessa Kaisassa.

Eri ravintoloiden jameissa on vähän erilaisia musiikillisia painotuksia, ja ne ovat pääsääntöisesti eri iltoina.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 14.07.2017.