Salaisesta paheesta unelma-ammatiksi

Riikka Ojanen käänsi takkia ja vaihtoi suuhygienistin uran suklaan tekijäksi.

Käsityöläisen haaveena on laajentaa yritystä ja perustaa
Ouluun oma pieni suklaapuoti.

Anne Helaakoski

Riikka Ojasen kadehdittavan suureen keittiöön tullessaan ei heti huomaa saapuneensa suklaatehtaaseen. Harvemmassa keittiössä kuitenkaan on suurta kivitasoa ja kahta kookasta jääkaappia.

– Kivitaso on tärkeä. Siinä tapahtuu temperointi. Suklaata pitää lämmittää, jäähdyttää ja sitten taas lämmittää. Lastalla pyörittelen suklaata, ja minulla on muotit konvehdeille ja suklaalevyille, Ojanen kertoo.

Erityisesti konvehdit ovat työläitä tehdä, koska työvaiheita on paljon. Suklaan jähmettymiseen menee aikaa, joten satsiin käsin tehtyjä konvehteja menee yhteensä pari päivää.

Ojanen perusti Chocosomnia-yrityksensä syksyllä 2015. Sitä ennen hän suoritti yrittäjän ammattitutkinnon.

– Olen entiseltä ammatiltani suuhygienisti, mutta käänsin takkia ja lähdin suklaan pariin. Haluan tuottaa ihmisille iloa. Suklaa on aina ollut minulle pahe tai heikkous.

Ojasen suvussa on yrittäjiä, mutta päätös alan vaihtamisesta vaati rohkeutta.

– Siihen vaadittiin melkoinen hyppy, mutta se helpotti, että pystyin aloittamaan pienellä budjetilla. Lähdin ajatuksella, että kokeilen, enkä korkealta putoa, jos en onnistu. Nyt tekemisen mukana on tietysti tullut uusia tavoitteita ja visioita.

Suklaakäsityöläisiä on Suomessa vain kourallinen. Ojasen mukaan heillä on hyvä yhteishenki. Kollegaa autetaan ja välineistä vinkataan, mutta kun resepteihin mennään, keskustelu loppuu. Jokaisella tekijällä on omat salaiset ainesosansa suklaata maustaessa.

Ojanen oli valmis lähtemään Eurooppaan suklaanteko-oppiin, mutta onneksi opettaja löytyi kuitenkin Suomesta.

– Opin tekemisen mestarin oppityttönä. Olen käynyt myös Belgiassa pari kertaa. Sieltä olen saanut inspiraatiota ja mentoreita.

Ojanen hankkii suklaan raaka-aineet Ranskasta. Niiden laadusta ja eettisyydestä hän on tarkkana.

Suklaa on Ojasen mukaan monipuolinen ja haastava raaka-aine.

– En aluksi älynnytkään, kuinka haastavaa se on, aloin vain tehdä. En ole kondiittori, joten minulla ei ole valmiita ajatuksia siitä, mikä maku sopii minkäkin kanssa. Niinpä kokeilen ja maistan. Siinä tarjoaa apuaan koko suku ja puoli­tututkin.

Ojanen nauttii onnistumisen kokemuksista. Lähes kaikki pitävät suklaasta ja sitä on ilo valmistaa.

– Ja on hienoa, että oululaiset ovat alkaneet löytää ja arvostaa tuotteen paikallisuutta ja käsityötä. Suklaa tuo pientä ja helppoa ylellisyyttä arkeen.

Ojasen haaveena on laajentaa yritystä, saada kunnon valmistustilat, avata niiden yhteyteen myymälä ja työllistää ihmisiä.

– Minulla on toive ja visio tehdä suklaastani brändi. Sellainen, josta oululaiset ajattelisivat, että se on heidän suklaataan. Tiedän kyllä, että se ottaa aikaa. Menee 3–5 vuotta, että saa varsinaista jalansijaa markkinoilla.

Tumma suklaa pitää trendinä yhä pintansa. Tällä hetkellä maailmalla ovat suosiossa aasialaiset maut. Suklaa maustetaan esimerkiksi soijakastikkeella tai kirpeällä yuzu-sitrushedelmällä.

– Maut ovat hyvin eksoottisia. Saa nähdä, tulevatko ne ollenkaan Suomeen.

Kesällä suositaan myös valkosuklaata. Esimerkiksi Ojasen caipiroska-konvehdit ovat hyvin suosittuja. Niihin tulee mausteeksi limeä, minttua ja vodkaa.

– Perinteiset suklaantekijät ovat ehkä vähän vanhanaikaisia. Minä haluan ravistella suklaamaailmaa. Haluan pilkettä silmäkulmaan ja raikasta otetta.

Fakta

Riikka Ojanen

Syntynyt Sodankylässä 1982.

Asunut Oulussa vuodesta 2007 alkaen.

Opiskeli Turussa suuhygienistiksi, valmistui 2006.

Perusti syksyllä 2015 ChocoSomnia-yrityksen.

Perheeseen kuuluu mies ja kaksi poikaa.

Aktiivisesti mukana nuorten yrittäjien toiminnassa. Laulanut aiemmin oululaisbändissä kasarirokkia.

Riikka Ojasen yrityksen nimi
Chocosomnia on latinaa. Somnia tarkoittaa unettomuutta ja
uneksimista, eli ajatuksissaan
voi unelmoida suklaasta,
Ojanen kertoo.

Riikka Ojanen käyttää suklaakonvehtien ja –levyjen valmistamisessa
kovaa muovia olevia muotteja. Niistä syntyy suklaan kiilto.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 08.07.2017.