Rokua Geopark kertoo ison tarinan
Lauri Hirvonen
Oli aika, kun sula kivi kiteytyi punaiseksi graniitiksi. Oli aika, kun meri huuhtoi vaaran rinteitä, ja oli aika, kun meri vetäytyi. Oli aika, kun maa-ainekset kulkeutuivat Muhokselta Utajärvelle, ja oli aika, kun mäkinen maasto alkoi houkutella hiihtämään.
Aika on Rokua Geoparkissa keskeinen sana. Ja se aika on liki aina pitkä: 2 miljardia vuotta, 10 000 vuotta, 100 vuotta.
Geoparkissa on kyse muustakin kuin geologiasta. Rokua Geoparkin toiminnanjohtaja Vesa Krökki selventää, että kallio- ja maaperä ovat perusta, joka vaikuttaa elolliseen luontoon. Nämä puolestaan vaikuttavat yhdessä kulttuuriin. Tarkoitus on kertoa tästä kaikesta.
Tänä keväänä Rokuan tarina avautuu uusien karttaesitteiden, verkkosivujen ja mobiilisovelluksen avulla.
– Tekee helpommaksi ihmisille lähteä luontoon, kun esite kertoo jo siitä lähtien, mihin pysäköit auton, mistä saat muita palveluita ja vieläpä suosittelee, mitä reittiä kannattaa kävellä, Krökki sanoo.
Nimestään huolimatta Rokua Geoparkin kohteisiin kuuluu alueita myös Oulujärveltä ja Oulujokilaaksosta.
Uudistettujen karttaesitteiden ideana on, että ne antavat mielikuvan alueista ja innostavat reiteille. Mallia haettiin muun muassa Walesista.
Esimerkiksi Oulujoen Lemmenpolun reitti-infossa on sulassa
sovussa tarinaa niin jättiläisistä, alueen geologiasta kuin koskenlaskustakin.
Kyseinen lehtinen ilmestyi tammikuussa, ja 3 000 kappaleen painos lähenee loppuaan.
Rokua on kuulunut Geopark-verkostoon vuodesta 2010. Unescon kohde Rokuasta tuli 2015, kun Geopark-statukset siirtyivät Unescon alaisuuteen.
– Meidän erikoisuutemme on edellinen jääkausi ja sen jälkien näkyvyys. Se pohjautuu lähinnä Rokuan harjujaksoon, joka on tallentanut viimeisen 10 000 vuoden historian varsin mainiosti. Tietenkin Suomen erikoisuus ylipäätään on erityisen vanha kallioperä, Krökki kertoo.
Esimerkiksi Manamansalossa päästään 2,7 miljardiin vuoteen.
Kohteiden tunnettuus on Krökin mukaan siihen nähden aika heikko, että vieressä on 200 000 asukkaan kaupunki.
– Vaikka Rokualla esimerkiksi on lähin kansallispuisto Ouluun nähden, niin se on kuitenkin jäänyt jotenkin sinne taustalle.
Koko Geoparkin alueella vierailijoiden määrä on vuosittain noin saman verran kuin Oulussa on asukkaita.
Geoparkin myötä aluetta on ryhdytty markkinoimaan yhtenä kohteena.
– Se antaa lisäarvoa kokonaisuudelle. Myös yritykset tekevät yhteistyötä huomattavan paljon enemmän kuin aikaisemmassa vaiheessa, mikä on erityisen tärkeää silloin, kun tavoitellaan kansainvälisiä matkailijoita.
Toisaalta kuusi vuotta Geopark-kohteena näkyy. Vaikka kansainvälisten vierailijoiden osuus on Krökin mukaan vaatimaton, on määrä koko ajan lisääntymässä.
Esimerkiksi vuosituhannen alussa Rokuan opastuskeskus Supassa kävi matkailijoita alle kymmenestä eri maasta. Nyt kansallisuuksia on vuosittain 40–50.
Rokua Geopark on mukana myös Attractive Oulu Region -hankkeessa. Matkailijoita kalastellaan saksankielisestä Keski-Euroopasta, mutta myös Kiinasta ja Japanista.
– Että päästään mukaan tähän tietynlaiseen buumiin, mikä Lapissakin on meneillään.
Fakta
Rokua Geopark
Perustettu 2010.
Teemana jääkausi.
Muodostuu kolmesta maisema-alueesta: Oulujokilaaksosta, Oulujärvestä sekä Rokuan harju- ja dyynialueesta.
Toistaiseksi maailman pohjoisin ja Suomen ainoa Geopark.
Sai tänä vuonna uudet karttaesitteet ja ilmaisen 3D-mobiilisovelluksen.
Uutta on myös Rokualle toukokuussa avautunut maastopyöräilyreitti.
Digitaalisuuden siunaus ja kirous
Kommentti
Lauri Hirvonen
@kaleva.fi
Erilaiset digitaaliset sovellukset ovat tulleet retkeilyyn jäädäkseen. Tähän joukkoon kiilaa myös RokuaGeopark3D, joka on saatavilla Android- ja IOS-laitteille.
Ajatus sovelluksessa on mainio. RokuaGeopark3D osaa sijoittaa käyttäjänsä kartalle, jolloin lähimmät luonto- ja kulttuurikohteet sekä palvelut löytyvät kätevästi. Viivoitin-työkalulla voi mitata etäisyyden vaikkapa seuraavaan kohteeseen.
Kiinnostava on myös maastonmuodot näyttävä kartta: se havainnollistaa hienosti esimerkiksi Rokuan dyynit ja niiden suunnan kohti Oulujärveä.
Kokeilen sovellusta maastossa iPhone 4S-puhelimella, ja homma toimii: kartta lähenee joen rantaan, jossa seison. Viereeni sijoitetusta pallukasta klikkaamalla avautuu kuva kohteesta ja linkki lisätietoihin. Kätevää, vaikka iPhonen näyttö on tosin aivan liian pieni kunnolliseen selailuun.
Ongelmia tulee, kun kokeilen ladata sovelluksen Android-laitteeseen. Perustason tablettini lataa ohjelman, mutta sovellus jumittuu alkuruutuun.
Android-puhelimellani lykästää vielä huonommin: tietoturvaohjelma älähtää sovelluksen olevan ”mahdollisesti ei-toivottu”. Ongelmaan on kuulemma törmätty pari kertaa aikaisemmin, ja syytä selvitetään. Omalle kohdalle osuessa tällaisella on kuitenkin aina sama vaikutus: paperinen karttaesite tuntuu ihanan huolettomalta.
Artikkelin lähde Kaleva 04.07.2017.