Oulu-laivan uumenissa oppii rannikon aalloille
Lauri Hirvonen
Oulu
Tavoitan hailuotolaisen Sampo Marjaniemen puhelimitse luot-sauksen tukiasemalta Hailuodosta. Meneillään on ympärivuorokautinen työviikko.
Luotsikutterin hoitajana Finnpilotilla työskentelevä Marjaniemi kuljettaa yhdessä työparinsa kanssa luotsin Ouluun saapuville aluksille.
Kesällä aalloilla kiidetään kirkkaan oranssilla luotsiveneellä, jäiden tullessa kutterilla ja umpijäiden aikaan hydrokopterilla. Tie Perämeren aalloille alkoi pari vuotta sitten kahvipöydästä.
– Oulu-laivalla olisi kotimaanliikenteen laivurin koulutuksia. Oletko ajatellut koskaan semmoista? kuului kaverin kysymys.
Marjaniemi oli joskus miettinyt asiaa, ja meriveneily oli tuttua jo pelastuslaitoksen parista.
– Sehän oli sillä tavalla luontaista, kun on ollut jalat märkänä merivedestä pennusta asti, Marjaniemi kuvaa koulutukseen lähtöään.
Päätös oli nopea, sillä kurssi alkoi heti seuraavalla viikolla.
Marjaniemi laittoi vahingon kiertämään ja istahti vuorostaan hailuotolaisen nuohoojayrittäjän Jarmo Kuisman kahvipöytään.
– Se oli perjantai-ilta, ja siinä viikonlopun sitten kypsyttelin asiaa, Kuisma kertoo.
Toisin kuin Marjaniemi, Kuisma ei ollut koskaan edes pohtinut merelle lähtöä.
– Se oli tämmöinen ihan ex-tempore, ei millään tavalla suunniteltu.
Jos oli Marjaniemen ja Kuisman lähtö opintielle spontaani, on se kaukana Oulu-laivan puuhamiesten merillelähtöajoista.
Merellinen Oulu ry:n koulutuskoordinaattori Osmo Hurtigille riitti, että hän väärensi vanhempiensa nimikirjoituksen esteettömyystodistukseen ja karkasi vesille.
– Tänä päivänä se ei mene sillä lailla, vaan ensin pitää käydä koulut. Sitten vasta ehkä pääsee näkemään laivaa. Voi olla, että siinä vaiheessa, kun näkee laivan, on tehty turhaa koulutustyötä, Hurtig sanoo.
– Huomaa, että tuleekin merikipeäksi, Oulu-laivan aluspäällikkö ja laivalla opettava Pentti Auranaho sanoo.
– Se on vihonviimeinen tauti, jos on laivan päällä.
Ammattimielessä keskeiset Oulu-laivalla suoritettavat koulutukset ovat kotimaanliikenteen laivurin ja koneenhoitajan koulutukset.
Opinnot järjestetään vuorovuosina, ja Merellinen Oulu ry toteuttaa ne turkulaisen oppilaitoksen Aboa Maren alihankintana. Lähin paikka, jossa vastaavaa lähiopetusta voi saada, on Raumalla.
Kurssien kesto on noin 22–25 lähiopetuspäivää, minkä lisäksi tulee etätehtäviä. Kaikkiaan opetus kestää noin neljä kuukautta.
Oulu-laivan tarjoama koulutus mahdollistaa käytännössä pienemmillä aluksilla kipparoinnin. Kyseessä voi olla esimerkiksi hinaaja, luotsikutteri tai sisävesilaiva.
Laivurinkirjaa ei tosin saa takataskuunsa pelkästään pulpetin ääreltä. Lisäksi tarvitaan praktiikkaa eli harjoittelua. Meripalvelua tulee saada kasaan 240 päivää.
Auranahon mukaan suurin ongelma on pula tarjolla olevista harjoittelupaikoista. Pieniä laivoja ei rannikolla puksuta samalla lailla kuin ennen muinoin.
Oulu-laivan koulutustoiminta sai alkunsa vuonna 2011. Puolet vuodesta on Oulu-laivalla sellaista aikaa, että sillä ei voi seilata, mutta toimintaa pitäisi olla.
– Päätettiin hallituksessa, että katsotaan ne koulutukset, mitä me voimme antaa ja haetaan siihen Trafilta lupa, Hurtig kertoo.
Kotimaanliikenteen laivurin ja koneenhoitajan koulutuksen lisäksi kurssitarjonnassa on kalastusaluksen kuljettajankirja B, vuokraveneen kuljettajankirja ja kansainvälinen huviveneenkuljettajakirja
sekä jälkimmäisiin lisämerkintä Euroopan sisävesille. Tarjolla on myös radio- ja tutkakoulutusta.
Paikat Oulu-laivalla pidettäville kursseille ovat täyttyneet hyvin. Esimerkiksi kotimaanliikenteen laivurikoulutukseen on ensi talvelle enää vain muutama paikka jäljellä.
Kaikkiaan koulutuksessa käy vuosittain parisensataa henkilöä. Oman ison ryhmänsä muodostavat eräoppaat, jotka tarvitsevat vuokraveneen kuljettajankirjan.
Aboa Maren alihankkimissa opinnoissa on hieman yli kaksikymmentä paikkaa. Näistä iso osa menee pelastuslaitokselle, jolla on venekalustoa käytössään.
– Heillekin hyvin edullinen tapa, kun ei tarvitse lähettää mihinkään Etelä-Suomeen, Pentti Auranaho huomauttaa.
Laivalla on ollut myös oppisopimusoppilaita esimerkiksi kansimiehiksi.
– Kansimiehen kirja, jos siihen yhdistetään koneenhoitajan kirja, riittää kansimieheksi tai yleistoimimieheksi esimerkiksi Hailuoto-lautalle, Hurtig avaa.
Kaksi edellistä oppisopimuskoulutusta keskeytyi teoriaosuuden jälkeen työvoimapoliittisen rahoituksen päättymiseen. Nyt Merellinen Oulu ry haluaa aloittaa neuvottelut OSAOn ja TE-keskuksen kanssa.
– Pyritään löytämään sellainen ratkaisu, että voidaan oppisopimuskoulutukset vetää sillä tavalla, että ne eivät jää oppilaan kannalta hankalimmassa vaiheessa kesken, Hurtig sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva 24.07.2017.